KURPITSAN TUOKSUINEN KOTIÄITI

Liemessä-blogin leivontakiintiö vuodelle 2009 on vihdoin täytetty. Pullantuoksuista kotiäitiä minusta ei tullut vieläkään, mutta kurpitsantuoksuinen kylläkin. Ostamani kurpitsanpala on ollut riittoisa; siitä on tehty jo kurpitsakeittoa, Minille sosetta ja tämä kurpitsapiirakka. Valmistusaika 1 h.

Minin ensimmäinen ateria perunaa ja äidinmaitoa. Perunan lisäksi olemme kokeilleet kurpitsaa.

Kurpitsapiirakka (8-10 hlö)
Ohje: Maku.fi

Pohja
3 dl vehnäjauhoja
100 g voita
2 tl sokeria
1 tl kanelia
1/2 tl suolaa
3 rkl kylmää vettä

tai Sunnuntain kätevä valmis murutaikinapohja.

Täyte
5 dl kurpitsaa soseutettuna
3 munaa
1 prk (2 dl) kermaviiliä
2 dl fariinisokeria
2 tl jauhettua inkivääriä
2 tl kanelia
1 tl muskottipähkinää
1/2 tl suolaa
1/4 tl jauhettua neilikkaa

Lisäksi kermavaahtoa, vaniljakastiketta tai jäätelöä

Vähän roisin näköinen siitä tuli. Onneksi netti on täynnä hyviä leivontablogeja, niin tämän ei tarvitse olla sellainen :)

Nypi jauhot, rasva ja mausteet murumaiseksi seokseksi. Lisää vesi ja sekoita nopeasti tasaiseksi taikinaksi. Taputtele taikina piirasvuoan pohjalle ja nosta vuoka jääkaappiin puoleksi tunniksi.
Pistele jäähtynyt pohja haarukalla ja paista uunin alatasolla 200 asteessa noin 10 minuuttia.

Sekoita täytteen ainekset tasaiseksi seokseksi ja kaada täyte piirakkapohjan päälle. Paista piirakkaa 175 asteessa noin 50 minuuttia. Tarjoile kurpitsapiirakka lämpimänä tai kylmänä jäätelön, konjakilla maustetun kermavaahdon tai vaniljakastikkeen kanssa.

---

Valitsin eri nettiohjeista Maku.fi:n reseptin. Monessa muussakin ohjeessa neuvottiin sekoittamaan kaikki täytteet keskenään kurpitsasoseeseen. Sosehan oli kuumaa ja lisättyäni fariinisokerin se muuttui ihan ruskeaksi. Mielessäni kurpitsapiirakan kuuluu näyttää siltä kuin täydelliset, todennäköisesti värjätyt, kurpitsapiirakat näyttivät vuonna 1997 Yhdysvalloissa Halloweenina. Tämä värimaailma oli jotain ihan muuta. Valmistin piirakan kuitenkin loppuun ja ihan hyvä maku siinä oli. Jouluinen ja makea. En onneksi lisännyt kermavaahtoon enää sokeria.

HALLOWEEN MENU

Illan emännän Halloween menu jäi hieman tyngäksi, sillä ajattelin suosiolla ehtiväni loihtimaan maksimissaan yhden ruokalajin Minin mentyä iltaunille. Skumpan ja puheensorinan lomassa valmistin kolmessa vartissa kermaisen kurpitsakeiton. Ehdotimmekin että vieraiden kaivatessa alkupalaa tuokoon mukanaan jotain. Aloitimme illallisen Stockmannin Herkun pinaatti- ja kalanyyteillä.

Alkupalojen kanssa tarjottava kuiva shampanja oli käynyt Espanjassa ja takaisin. Menomatkalla lentoemäntä ilmoitti että meille olisi shampanja pullo kylmässä; nautitteko nyt vai myöhemmin? Mukana tullut kortti selvensi hämmennystä. Stuerttiystäväni oli järjestänyt meille yllätyksen! Espanjassa ei tarjoutunut sopivaa tilaisuutta joten pullo nautittiin nyt kotona Halloween menun kanssa.

Tarjoile keitto kurpitsansiementen, tuoreen timjamin ja maalaisleivän kera.

Kurpitsakeitto (6 hlö)

700 g kurpitsaa

4 salottisipulia

2 dl kuohukermaa

1 rkl tummaa siirappia

suolaa

vettä

kasvisliemikuutio

öljyä paistamiseen

Pehmennä sipulisilppu ja paloiteltua kurpitsaa kattilassa öljyssä noin 10 minuuttia. Lisää vesi kunnes vihannekset juuri ja juuri peittyvät. Soseuta sauvasekoittimella ja mausta. Lisää lopuksi kerma ja kiehauta nopeasti. Aikaisemmin olen siivilöinyt kurpitsakeiton mutta jostain syystä tämä peijakas ei mennyt siivilästä kunnolla läpi. Samettisuus jäi vähän puolitiehen, mutta maukasta oli!

Suklaat olivat tuliaisia Gironasta.

LIEMESSÄ GIRONASSA

Suuntasimme toistamiseen Kataloniaan, tällä kertaa Gironaan ja Barcelonaan. Viime kesäinen Italian reissumme oli aikamoista kulinaristista ilotulitusta, eikä sitä edellisen kesän Barcelonan matkaakaan tyhjin vatsoin ja kuivin suin vietetty. Nyt meillä oli kuitenkin Mini mukana matkassa, joten asetelma oli muuttunut.

Gironan maamerkki Pont de Pedran silta.

Uudet reaaliteetit tulivat selväksi heti kättelyssä kun astuimme sisään raamattumme Michelin Guide Spain & Portugal 2009:n suosittelemaan ravintola Alberedaan Gironan keskustassa. Matkaseurueemme tuli ryminällä sisään. Hyssytellessäni itkuista ja nuhaista Miniä aloin rekisteröidä ympäristöämme. Emme olisi voineet olla enempää väärässä paikassa. Vaikka muita asiakkaita ei ollut, niin Minin itku kaikui sitäkin kovempana kaikuen kiiltävistä marmoripinnoista ja helisevistä kattokruunuista. Katsoin Nirsoa ja nyökkäsimme; ulko-ovelle. Ensimmäisenä päivänä söimme lounasta siis viereisessä terassikahvilassa.

Divinumin tapaslajitelma sisälsi mm. kuvassa olevia rapuja, parsaa, tomaattileipää, omlettia ja viikunoita.

Mini oli edelleen nuhainen ja kaikkea muuta kuin oma iloinen itsensä, mutta urhoollisesti yritimme illallista ravintola Divinumissa. Testaamistamme Gironan ravintoloista Divinum oli ehdoton lemppari. Tunnelmaltaan Divinum on nautiskeluravintola, joka tuntee juustonsa ja viininsä kuitenkaan hienostelematta liikaa. Emme päässeet aivan jälkiruokaan asti, mutta korjasimme asian seuraavana iltana kun Minikin oli tervehtynyt. Yksi rääkäisy pääsi, mutta sekin vain karkotti kätevästi nihkeät saksalaiset muutoin meille varatusta huoneesta. Suosittelen isoa juustolautasta kahdelle hengelle sekä tarjoilijan suosituksista koottua tapaslajitelmaa. Loppulasku ensimmäisellä kerralla 46 € (2 hlö) ja toisella yrittämällä 79 € (2 hlö) kun pääsimme myös jälkiruoan sekä paremman viinin makuun.

Katalonialaiselle keittiölle tyypillisesti pääruoka ei sisältänyt turhia sörsseleitä. Koko seurue valitsi pääruoaksi haudutettua villisikaa.

Muutama bonustärppi:

Cafe Le Bistrot (Pujada de Sant Domènec 4, Girona)
Kauniilla paikalla kirkon rappusten yläpäässä paikallistenkin suosiota nauttiva ravintola lounaalle tai lämpöisenä iltana lasilliselle muutaman pöydän ulkoterassille.

La Vienesa (Placa del Vi, Girona)
Heti Pont de Pedran sillalta suoraan eteenpäin löytyy käsintehtyjä suklaita La Vienesan liikkeestä. Leivonnaisia ja suklaita kannattaa käydä ihastelemassa vaikka ei ostoaikeissa olisikaan.

Place de la Independencia
Aukio täynnä ravintoloita. Lounashinnat ovat kohtuulliset, mutta selkeästi liikutaan turistialueella. Kesällä varmasti mukavampi kun terassit ovat käytössä.

VIINI & RUOKA & HYVÄ ELÄMÄ

Viini, ruoka ja hyvä elämä. Mitä muuta sitä ihminen tarvitsee? Ehkä lukemista ja musiikkia, joita niitäkin saa samaan 13 €:n hintaan. Jo torstaina Messukeskuksessa alkaneet Viini, Ruoka & Hyvä Elämä-messut jatkuvat aina sunnuntai-iltaan asti, joten vielä ehtii! Mukana menossa kahveja, suklaatia, keittokirjoja, kokkeja, pullia, susheja ja sitä viiniä.

TÄYDELLINEN LIITTO

Voidaan miettiä onko täydellistä liittoa olemassakaan, mutta Chjokon & Hennessy Cognacin suhde alkaa lupaavasti. Suklaavalmistaja Chjoko ja konjakkimerkki Hennessy ovat yhdistäneet voimansa ja luoneet konjakkisuklaan joka löytyy Chjokon liikkeistä ja myöhemmin syksyllä kampanjaravintoloista.

Kuva: Marsaana Communications

Chjoko avasi tänään toisen kauan odotetun liikkeensä Helsingin keskustaan Kluuvikadulle. Kruununhaan liike on ollut hieman sivussa jopa suklaa-addikti Nirsolle. Missasimme tasting-tilaisuuden tällä kertaa Epsanjan reissun takia (jota unohdin kaiken hässäkän keskellä edes mainostaa), joten paikkasimme suklaan mentävää aukkoa Gironalaisilla La Vienesan (os. Pujada Pont de Pedra 1) artesaanisuklailla.

---

Lisäyksenä suklaapuoteja Helsingissä:

Neuhaus, Unioninkatu 32
Kaakaopuu, Kamppikeskus
Kultasuklaa, Wanha kauppahalli
Chjoko, Liisankatu 9 & Kluuvikatu 1
DeliDeli, Hakaniemen halli
KC-suklaa, Kämp galleria, Mikonkatu 3

Suklaapuoteja netissä:

www.sininensuklaakauppa.fi
www.ekolo.net
www.choco.fi
www.kc-suklaa.fi
www.chjoko.com (verkkokauppa avataan pian)

Muuta:
www.suklaayhdistys.com - Portaali kaikille suklaan ystäville
www.suklaafestivaali.fi - Marraskuussa järjestettävä maan makein festivaali

Onko lisäyksiä listaan, erityisesti suklaapuoteihin?

LAMMASPATA

Tämän padan eteen oli nähty vaivaa; karitsan etuselkää Chef Wotkinsilta Kalasatamasta, juureksia Hakaniemen torilta ja palan painikkeeksi Sörkän ruisleipää. Ja kaikki tämä vauva kainalossa. Ilta meinasi lässähtää alkuunsa kun vieraamme olivat unohtaneet koko jutun. Nooh, tulipahan siivottua edellisenä iltana. Kun vielä suunnitelma-b-pariskunta ilmoitti ettei pääsekään tulemaan kahta tuntia ennen illallista itku ei ollut kaukana. Onneksi Nirson futiskaveri 'uhrautui' ja tuli syömään kahden edestä. Ilta olikin pelastettu! Valmistusaika 3 h + marinointi.

Lammaspata (4 hlö)

1 kg lampaan lapaa / etuselkää

iso sipuli

4 porkkanaa

1 prk tomaattimurskaa

1 rkl öljyä paistamiseen

Marinadi: oliiviöljy, balsamico, suola, pippuri, rosmariini, minttu, 5 laakerinlehteä, 5 valkosipulinkynttä

8 perunaa

Googletin eri lammaspata ohjeita, mutta tykästyin niihin yksinkertaisimpiin. Kun raaka-aineet ovat hyviä ja tuoreita, halusin säilyttää puhtaat maut ilman turhia kikkailuja. Tämä ohje on mukaeltu Yhteishyvän sivuilta.

Poista sulaneesta lampaanpaistista ylimääräinen rasva. Paloittele paisti. Kuori ja viipaloi valkosipuli. Marinoi liha vähintään muutaman tunnin ajan. Kuumenna öljy padassa ja paista lihapaloja sen verran, että ne saavat ruskean paistopinnan. Lisää pataan kuoritut ja paloitellut porkkanat sekä kuorittu ja lohkottu sipuli. Sekoita joukkoon tomaattimurska. Kypsennä uunissa 175 asteessa noin 2-3 tuntia.

Pata tarjoiltiin perunoiden kera. Kuva unohtui ottaa mutta hyvältä näytti, tuoksui ja maistui!Vielä mainittakoon että lihan kilohinta oli jauhelihan luokkaa (6,4 € / kg) Wotkinsilta ostettuna. Toki muutama luu oli erässä mukana.

TÄYDELLISEN KAHVIKUPIN METSÄSTYS

Täydellisen kahvikupin metsästys saattaa olla päättynyt. Pääsin katsastamaan tänään Aleksi 50:een avattavan kahvilapaahtimo La Torrefazionen kulisseihin etukäteen. Kaikesta näkyi että tämä porukka suhtautuu ennennäkemättömällä intohimolla kahviin ja paahtamiseen. Kyllä, kahvilassa sijaitsee kantakaupungin paras ja ilmeisesti ainoa kahvipaahtimo. Hauskana yksityiskohtana paahdin on keskellä kahvilaa kaikkien nähtävillä.

Kahvipavut valitaan huolella ja maistetaan henkilökohtaisesti. Yksi paikan omistajista, Svante, mainitsee parhaimmillaan maistaneensa yli 100 kahvilaatua päivän aikana. Kahvin lisäksi tarjolla on Théhuoneen teetä, lounasta ja pientä purtavaa.

Taas yksi paikka jolle ei voi toivoa muuta kuin onnea ja menestystä. Tässä on kahvila jossa on todella ymmärretty panostaa siihen kahvilan tärkeimpään tuotteeseen eli kahviin! Liian monessa paikassa kahvi ymmärretään 2 tuntia seisseenä Juhlamokkana.

---

Helsingin Sanomien metsästyskertomus.

LAMMAS-RICOTTA LASAGNE

Lammas, yrtit ja punaviini. Mmm. Mmm. Mmmm. Lammaslasagne on takuuvarma ruoka tarjottavaksi ystäville viinilasillisen äärellä. Ei turhia kikkailuja, mausta kuitenkaan tinkimättä. Yrttejä saa laittaa ronskilla kädellä sillä lammas kestää ja lähes vaatii sen.

Täyteläiseksi ja suklaiseksi kuvattu espanjalainen Liberalia Cuatro (16,48 €) oli peruja Kermapersetupareistamme. Itse ostettuna pullo ylittää meidän kipurajan, mutta sopi lampaalle erinomaisesti.

Kuvassa italialainen Latbrin Ricotta-juusto, jota myydään valmispakattujen juustojen kanssa. Tekstuuriltaan miellyttävämpää murenevaa Ricottaa saa toisinaan juustotiskistä hyvin varustetuista kaupoista.

Lammas-Ricotta Lasagne (4 hlö)

400 g lampaan jauhelihaa
1 keltasipuli
125 g ricotta juustoa
1 ps polar juustoraastetta (15 %)
1 prk luomu tomaattimurskaa
1 rkl vehnäjauhoja
0,5 l rasvatonta maitoa
9 lasagnelevyä

Jauheliha mausteet: lihaliemikuutio, pippuri, tuore basilika, minttu, oregano, rosmariini

Kuullota sipulisilppu ja paista jauheliha. Mausta ja anna maustua hauduttamalla tomaattimurskan kera. Sekoita vehnäjauhot kylmään maitoon. Lado laakeaan astiaan jauhelihaa, murustettua ricottaa, juustoraastetta ja maitoa. Tee näin ainakin kolme kerrosta. Paista 175 asteessa n. 45 min.

AIKA HERKKU BULGARIALAISEKSI

Jääkaapin pohjalta löytyi viimeisiä henkosiaan vetävä bulgarian jugurtti ja puolikas tuore ananas joista syntyi ihana välipala. En osannut heti päättää onko herkku välipala vai jälkiruoka, niin hyvää se oli. Voitaisiin ehkä ajatella että jälkiruoasta lähtee makeanhimo ja se syödään aterian päätteeksi, joten ehkä tämä sitten on kuitenkin välipala.

Bulgarialainen ananas (1 hlö)

1/4 tuore ananas

1 prk bulgarian jugurttia

1 tl juoksevaa hunajaa

PITKÄN SILLAN TUOLLA PUOLEN

Viime viikonloppuna tuli vihdoin tyypattua Siltasen Huomenta Suomi-brunssi. Suomalaisen iskelmän säestämä aamupala tarjoillaan hämeentiellä joka sunnuntai klo 12-18. Jouduin tosissani tsemppaamaan että jaksoin odottaa kunnon aamupalaa pelkän kaurapuuron voimin puolille päivin asti.

Noutopöydässä oli tarjolla uunituoreita sämpylöitä,
ruisleipää, minicroissantteja sekä kahvia ja teetä.

Baarin fiilis oli Nollamainen mutta Kalliolaisen välitön übertrendikkäästä sisustuksesta huolimatta. Aamupalaprosessi on seuraava: tiskiltä tilaus ja tuoreet leivät, croissantit sekä kahvi noutopöydästä. 9 euron hintaan on valittavana kolme vaihtoehtoa; tukevampi Berlin, välimerellinen Barcelona tai kasvissyöjän Buddha. Aamupala oli hintansa väärti ja kaikin puolin herkullinen. Ainoa miinus tulee tuoremehusta, joka pitää tilata erikseen 2 euron lisähintaan. Melkein mieluummin kaikilta laskutettaisiin 10 euroa aamupalasta johon ei tarvitsisi enää tehdä lisätilausta.

Berlin ja Barcelona 9 euroa.

Iltaisin Siltanen toimii Kalliolaisten olohuoneena ja tarjolla on pientä purtavaa baarin lisäksi. Ensikosketuksen perusteella Siltanen nousee Helsingin aamupalat TOP3:een. Like!

---

Helsingin Sanomien suuri aamiaistesti.

TÄYDELLINEN VÄLIPALA

Joka välissä on hyvä hetki syödä välipalaa. Kuulun ihmisiin joiden silmissä sumenee, ajatus puuroutuu ja kiukuttaa jos verensokeri laskee liian alas. Kolme, neljä tuntia on kriittinen aika jonka yli ei parane mennä. Olen kuitenkin oppinut elämään vajavaisuuteni kanssa ja muistankin jo syödä välipaloja. Etenkin lomamatkoilla reissun onnistumisen kannalta oleellisinta saattaakin hyvin olla mukana matkaava pähkinäpussi. Lähiaikoina olen valmistanut usein smoothien aterioiden välillä tai iltapalaksi.


Mustikkasmoothie (2 hlö)

4 dl Ehrmanns rasvatonta maitorahkaa
2 dl rasvatonta maitoa
1 ps pakastemustikoita
2 tl sokeria
1 banaani

Sulata marjat. Sekoita tehosekoittimessa tai sauvasekoittimella kaikki ainekset sekaisin. Maidon määrää voi vaihdella oman mieltymyksen mukaan riippuen kuinka löysäksi smoothien haluaa tehdä; syötäväksi vai juotavaksi.

KANAA, KASVIKSIA JA KANAA

Laiskiaisena en jaksanut valmistaa lisukeriisiä joten söimme illalliseksi kanaa, kasviksia ja ruisleipää. Erilaiset yrtit tuovat lisäpotkua tähän muuten mauttomaan ja hajuttomaan ruokaan. Valmistusaika 30 min.


Kana-kasvispaistos (3 hlö)

400 g naturel kanafileitä
2 punaista paprikaa
4 jumboherkkusientä
1 rkl öljyä
Mausteet: suola, pippuri, paprikajauhe, timjami, rosmariini (yrtit mieluiten tuoreena)

Paloittele fileet, paista miedolla lämmöllä juuri kypsäksi ja mausta kevyesti suolalla, pippurilla ja paprikalla. Laita sivuun. Kypsennä ensin paprikan paloja hetki ja lisää viipaloidut herkkusienet. Paista käännellen noin 10 minuuttia. Mausta ja lisää lopuksi kananpalat. Anna kanojen lämmetä uudelleen.

JÄÄKAAPPIDYYKKARIN PASTA

Jos muistaisin aina olla ekologinen ja säästeliäs, katsoisin jääkaappini läpi _ennen_ kauppaan lähtöä ja pyrkisin ensisijaisesti käyttämään ruoanjämät. Ylitin itseni kuitenkin tiistaina ja kauppalista jäi lyhyeksi. Tämä tomaattinen lihapasta valmistui 10 minuutissa kun tomaattipohja oli jo valmiina.

Tomaatti-lihapasta (2 hlö)

3 dl edellisen päivän tomaattikeittoa
1 rkl vehnäjauhoja
400 g paahtopaistisuikaleita
pastajuustoraasteen jämät
viimeiset lehdet basilikan raadosta
200 g pipe rigate täysjyväpastaa kaapin pohjalta
suolaa
pippuria

Pastan keittyessä käristä lihasuikaleet ja mausta. Lisää tomaattikeitto johon on lisätty ruokalusikallinen vehnäjauhoja. Hauduttele hetki. Koristele annos juustoraasteella ja basilikalla.

TOMAATTIKEITTO JA KRUTONGIT

Viikko lähti tohinalla käyntiin. Siivouksen ja lastenhoidon lomassa hämmentelin tomaatti-anjoviskeiton illallisvieraille. Vieraista huolimatta kevyt linja jatkuu tälläkin viikolla. Hyväksi havaittu tomaattikeitto-ohjeeni alkaa olla jo niin loppuun kaluttu joten vilkuilin viereisiin ruokapöytiin. Bongasin kiinnostavan reseptin Pastanjauhajien arkistoista joka löytyy alla mukautettuna. Suhtaudun vähintäänkin skeptisesti anjovikseen, mutta keiton seassa se meni mausteenomaisesti.

Muistathan liittyä Liemessä-ruokablogin Facebook ryhmään niin saat blogipäivitykset myös sitä kautta :)

Tomaatti-anjoviskeitto (6 hlö)

1,5 kg kypsiä tomaatteja
1 rkl rypsiöljyä
1 rasia (n. 50 g) anjovisfileitä
1 keltasipuli hienonnettuna
4 valkosipulinkynttä siipaloituna
1 tl sokeria
2 dl litraa kasvislientä
suolaa & mustapippuria
oreganoa
tuoretta basilikaa

Kalttaa tomaatit ja palastele pieniksi kuutioiksi; ota tarkasti kaikki neste talteen. Kuumenna öljy kattilassa ja lisää anjovikset liemineen. Kuumenna miedolla lämmöllä välillä sekoittaen, kunnes kalat hajoavat soseeksi. Lisää sipuliviipaleet ja anna niiden kuulottua hetken aikaa. Lisää kattilaan sitten tomaatit ja valkosipuli, sokeri ja kasvisliemi. Kasvislientä kannattaa lisätä vähitellen, ettei keitosta pääse tulemaan liian laihaa (etenkin jos tomaatit ovat mehukkaita). Keitä miedolla lämmöllä ilman kantta 30 minuuttia. Survo sauvasekoittimella. Mausta suolalla, pippurilla ja oreganolla. Silppua päälle basilikaa. Tarjoile krutonkien kera.


Krutongit (4 hlö)

4 viipaletta täysjyvä paahtoleipää
1 rkl öljyä
paprikajauhetta

Leikkaa leipäsiivuista reunat pois ja kuutioi siivut. Hiero oliiviöljy laakeaan teflonpannuun ja kuumenna. Lisää leipäkuutiot kuumalle pannulle ja sekoittele lastalla varovasti kunnes saavat vähän väriä pintaan. Vähennä levyn tehoa ja ripottele mausteet leipäkuutioiden päälle ja sekoittele. Pidä lopuksi lämpö enää vain ykkösellä ja pyöräyttele krutonkeja että paahtuvat tasaisesti. Krutongit ovat valmiita kun ne ovat ihan koppuroita kauttaaltaan. Varo polttamasta niitä liian kuumalla pannulla. Pääasia on että ne lähinnä vain kuivuvat.

Ohje mukaeltu Kotikokki-netistä. jossa ohjetta mainostetaan "kevyinä krutonkeina". Tä. Millaisia sitten ovat ei-kevyet-krutongit?

LIEMESSÄ NAAMAKIRJASSA

Liemessä-blogi siirtyi nykyaikaan ja löytyy nyt Facebookista. Käypä siis liittymässä Liemessä-faniksi! Muutama päivä sitten tein myös uuden bannerin luovuudenpuuskassa. Nyt on muutoinkin hyvä kehityskeskustelun paikka eli kehitysideoita otetaan vastaan...