LIEMESSÄ - RUOKABLOGI

SELJANKA

2012-01-25T21:21:00.001+02:00

Rakkautta ensi lusikallisella!

Kuuluisimpia seljanka faneja lienee marsalkka Mannerheim. Seljanka on alunperin venäläinen keitto, mutta se tunnetaan myös Viron puolella. Uudet virolaiset ystäväni, korjatkaa jos olen väärässä :) Useimmin seljankan tapaa kalasta valmistettuna, mutta sen voi tehdä niin lihasta kuin makkarastakin.

Lähikaupasta nappasin puolikkaan lohen ja pyysin pään mukaan. Kalanpäästä, vedestä, mustapippurista, laakerinlehdistä ja suolasta keittelin keiton pohjaksi kalaliemen.

Seljanka (4 hlö)

Kalaliemi

1 kalanpää
1 porkkana kuorineen
5 laakerinlehteä
10 mustapippuria
1,5 l vettä
1 rkl suolaa

600 g lohta
4 perunaa
2 porkkanaa
10 oliivia
1 suolakurkku
0,5 dl isohkoja kapriksia
3 rkl vahvaa tomaattipyreetä
1 sipuli
persiljaa

Keitä kalalientä noin 15 minuuttia. Siivilöi liemi. Kuori ja paloittele perunat, porkkanat ja sipuli. Lisää ne liemen joukkoon. Kun perunat ja porkkanat ovat lähes valmiita, lisää viipaloidut oliivit, kuutioitu suolakurkku, tomaattipyree ja kaprikset. Anna keittyä hiljalleen viitisen minuuttia. Lisää lopuksi kalanpalat. Keitä miedolla lämmöllä viitisen minuuttia. Keiton maku vain syvenee seuraavana päivänä. Tarjoile keitto smetanan kera.

Liemessä? Päivittäistä vertaistukea Liemessä-Facebook ryhmässä.

EESTI TOIDUBLOGIJAD

2012-01-23T13:49:00.003+02:00

Surffailemalla ruokablogeja päätyy tuntemattomien ihmisten ruokapöytiin ympäri maailman ja maantieteellisiä rajoja ei tunneta. Sain harvinaislaatuisen ja ilahduttavan tilaisuuden tutustua virolaisiin ruokabloggaajiin kasvotusten. Nyt suunnitelmissa on jo vastavuoroinen vierailu lahden toiselle puolelle tutustumaan Viron ruokakulttuuriin.

Aivar Hanson,Viron ruokavaikuttaja.

Ruokabloggaajat ja toimittajat tutkivat Kluuvin kauppahallin tarjontaa.

Lounaaksi maistui lammaskaalikeitto.

Sain kuvan että Virossa varsinaisten ruokalehtien aukkoa paikkaavat ruokablogit, jotka ovatkin erittäin suosittuja. Ryhmään mahtui bloggaajia joilla on jopa oma tv-ohjelma kotimaassaan, ja iso osa teki myös ruokatoimittajan töitä. Kotiin päästyäni ensi töikseni tutustuinkin uusiin blogituttavuuksiin. Virolaisten ruokablogien taso on todella korkea ja kuvat ovat kauniita. Moni blogeista löytyy tätä nykyä myös Facebookista. Viron kielestä ymmärtää jonkun verran mutta Google Translate kannattaa ottaa avuksi. Olen miettinyt josko omiakin reseptejä pitäisi kääntää myös englanniksi jotta kansainväliset ystävänikin voisivat olla liemessä ;)

Astu virolaiseen ruokapöytään:

Harilik Pliiats
Kokkama Ragnega
Profa Köökipool
Puhas rõõm
Aglio e Olio
Siit nurgast ja sealt nurgast
Silja, Food & Paris
Tassike elu topelt koorega

Mukana olivat myös seuraavat lehdet:
Ajakiri Köök
Pere ja Kodu
Kodukiri

Flavours of Estonia-sivusto

Tein samalla pienen kuvareportaasin Puhtaiden Makujen Puolesta Ry:n uusille Kiehuu!-nettisivuille. Kääritään hihat suomalaisen ruokakulttuurin puolesta, joten käykäähän katsomassa lisäkuvia täältä!

Liemessä? Päivittäistä vertaistukea Liemessä-Facebook ryhmässä.

LETTUTAIKINA

2012-01-16T23:08:00.000+02:00

Testasin uutta tapaa kirjoittaa resepti.

Sekoita kaikki ainekset ja anna taikinan tekeytyä jääkaapissa ainakin puolituntia. Voit laittaa taikinaan 5 dl maitoa tai korvata 1 dl:n hapokkaalla juomalla kuten makusoodalla, limonaadilla tai vaikka siiderillä. Paista kuumalla pannulla (7 asteikolla 1-10) molemmin puolin. Lisää pannulle nokare voita jokaisen letun paiston välissä.

Jos lettu tuntuu paksulta ja kumimaiselta lisää hieman nestettä. Laitoin taikinaan ajatuksissani lähes tuplamäärän jauhoja ja oikea suhde löytyi vasta satsin loppupuolella.

Lettusunnuntain tunnelmia.

Vietimme lettusunnuntaita. Lettusunnuntaita vietetään villasukat jalassa, ja syödään lettuja. Koska maailman parasta mansikka-raparperi hilloa pitäisi hakea Kirkkonummelta asti, tyydyimme lähikaupan hillovalikoimaan. Letun seurana Pingviini kermajäätelöä. Mikä on sinun suosikkisi letun täytteeksi?

Liemessä? Päivittäistä vertaistukea Liemessä-Facebook ryhmässä.

RAVINTOLA KAPPELI - HELSINKI DESIGN MENU

2012-01-12T11:47:00.001+02:00

Nirso oli niin elementissään. Sopivasti epäluuloinen. Aistit herkkinä. Nirso kuulosti ja näytti oikealta ruokakriitikolta. Vietimme kahdenkeskistä iltaa ravintola Kappelissa. Tuntui hieman oudolta lähteä syömään hienosti HOK:n tarjoama lahjakortti takataskussa, mutta uteliaana halusin antaa remontoidulle Kappelille tilaisuuden.

Olimme nälkäisiä ja hyvissä käsissä.

Upeat kattokruunut valeisevat koko rakennuksen.

Puitteethan ovat mahtavat. Vanha lasiseinistä muodostuva rakennus on remontoitu hyvällä maulla. Kappeli seisoo Helsingin paraatipaikalla ja kalastelee turistit sisään heti tuoreeltaan. Turistien paljous pistääkin ensimmäisenä silmään. 8 ruokalajin Helsinki Design Menu (72 €, S-etukortilla 65 €) on ilmeisesti luotu ensisijaisesti turisteja silmällä pitäen mutta miksi ei helsinkiläisillekin juhlistamaan design pääkaupunkia 2012.

Saimme kahden hengen pöydän läheltä ikkunoita. Nirso kuitenkin bongasi paremman ikkunapöydän joten vaihdoimme paikkaa. Tarjoilija siivosi kiltisti pöydän meille. "Tässä vetää", Nirso osoitti tyytymättömyyttä mutta vakuutti pysyvämme paikoillaan. Yritin herätellä keskustelua kun Nirso samanaikaisesti mittaili tuulen suuntaa, kokeili ikkunoita ja tuijotti lepattavaa pöytäliinaa. Jos haluaisin Nirson rentoutuvan vielä illan aikana, tiesin että meidän tulisi vaihtaa pöytää. Taas. Tässä vaiheessa tarjoilija oli jo saanut esimakua tulevasta.

Silmäilimme ruokalistaa. 8 ruokalajin Helsinki Design menu oli selkeästi kallein kokonaisuus. Alkoi hieman jännittää menun puolesta. 72 €:n menu nahistelee samassa kategoriassa Helsingin huippuravintoloiden kanssa. Toisella puolella tietä saa misukkamuonaa samassa hintaluokassa. Mutta hei, ruoka puhukoon puolestaan. Tarjoilu oli ystävällistä, mutta ammattiylpeys puuttui. Homma hoidettiin, mutta ekstraa oli turha odottaa.

Kylmäsavusilakkaa Skagen avasi hienosti ja pääsi yllättämään!

Sitten alkoi alamäki.

Salaatinlehdet sinappikastikkeella meni ns. yhdestä reiästä sisään ja toisesta ulos.

Herkkutatteja ja pekonia timjamismetanassa.

Viiniksi valittiin luomuviini Cono Sur Organic Pinot Noir. Cono Sur viinit ovat tuttuja, mutta tämä kyseinen viini oli vielä maistamatta. Sain käsityksen että tarjoilija ei ollut maistattamassa viiniä, mutta pyysin Nirsoa maistamaan. Nirso lähetti pullon takaisin. Maistoin itsekin, ja totta, viinissä oli etikkainen pistelevä maku, ja viini oli todennäköisesti pilalla. Pyysimme maistaa myöhemmin toisesta pullosta saman viinin ja maku oli aivan hyvä ja miellyttävä. En tiedä mikä siinäkin on, mutta minua hävettää valittaa ravintolassa tai lähettää ruokia tai viiniä takaisin. Kärsin paikan päällä ja napisen jälkikäteen. Onneksi on Nirso. Todettakoon vielä että tämä oli toinen kerta viiden vuoden yhteisen historiamme aikana kun Nirso on lähettänyt pullon takaisin.

Emme jääneet odottelemaan että toinen pullo avattaisiin myöhemmin illalla, joten vaihdoimme viinin kokonaan. Talon punaviini Savia Viva Cabernet Merlot meni yllättävän hyvin kalapainotteisen menun kanssa ja tätä tilattiin useampi lasillinen illan mittaan. Vasta tätä arvostelua kirjoittaessani huomasin että kyseessähän on Espanjalaisen lempituottajamme, Parés Baltàn, viini! Vierailimme tilalla muutama vuosi sitten. Good times.

Menun taso oli jokseenkin epätasainen. Kylmäsavusilakka Skagen nosti odotuksia. Seuraavana tarjoiltiin poron kieltä, poromousseja ja karpalokastiketta karjalanpiirakan päällä. Näillä raaka-aineilla olisi toivonut voimakkaampia makuja ja voita tihkuvaa itsetehtyä rapsakkaa karjalanpiirakkaa. Kokonaisuuden käsittämättömin "ruoka-annos" oli vihreitä salaatinlehtiä sinappisella kastikkeella. Nyt ei pidä karpata vaan skarpata. Jokirapukeitto sekä herkkutatit maistuivat ja veivät menua eteenpäin.

Siikaa odotimme eniten. Se on niin herkkä. Sen voi joko helposti pilata tai päättää menun kunnialla. Tuhdilta kuulostavasta hollanninkastikkeesta huolimatta, jota erehdyin luulemaan bearnaise-kastikkeeksi, siika oli erittäin mainio. Aloin lukea enemmänkin tietoa hollanninkastikkeesta ja sen variaatiosta bearnaise-kastikkeesta, joita kuulemma ihan aloittelijan ei kannata yrittää. Ha! It's a challenge. Jos voita saa vielä kaupasta, niin bearnaise-resepti tullaan näkemään vielä blogissa.

Siika oli nappisuoritus.

Raparperisorbetti oli Nirson mukaan "pahinta jäätelöä mitä on ikinä syönyt". Toisaalta kaupan jäätelöistä Nirsolle kelpaa vain Mövenpick tai Pingviini kermajäätelö. Sorbetti ei ollut tarpeeksi makea ja makuun olisi toivonut perinteistä raparperipiirakkaa. Kiva idea sinänsä. Onneksi mokkakahvi jätti hyvän maun suuhun.

Tehdessämme lähtöä tarjoilija huudahtaa vielä perään "Oliko S-etukorttia?"

+ miljöö
+ lisäksi viihtyisä kahvila ja baarin puoli
+ sopivat annoskoot
+ kalapainotteinen menu
+ hyvin valmistettu siika
+ talon punaviini

- Helsinki Design Menun heikko hinta-laatusuhde
- menun epätasaisuus

Ravintola Kappeli
Eteläesplanadi 1, Helsinki
www.kappeli.fi
Pöytävaraus

Hyvän tavan mukaisesti ilmoitan aina jos olen saanut jonkun tuotteen tai palvelun ilmaiseksi. Lisäsin nyt vielä tuollaisen Sponssi-pallukan jos olen vastaanottanut rahaa tai rahalliselta arvoltaan merkittävän määrän tavaraa tai palveluita.

Helsinki Design Menun kustansi HOK-Elanto.

Liemessä? Päivittäistä vertaistukea Liemessä-Facebook ryhmässä.

JOULUMENU TANSKALAISITTAIN: RISALAMANDE

2012-01-08T18:30:00.002+02:00

Jos teille jää jotain käteen meidän Tanskan reissusta, niin toivon että se on tämä. 'Risalamande' on käytännössä riisipuuro kermavaahdolla ja kirsikkakastike. Risalamande on tanskalaisten joulunajan herkku, jota tarjoillaan Kööpenhaminan hienoimmissakin ravintoloissa. Kermavaahto riisipuurossa kuulostaa kieltämättä hieman eksoottiselta, mutta tämä oli ehdoton tanskalaisen joulupöydän suosikkini.

Risalamande

0,5 l maitoa
3/4 dl puuroriisiä
25 g manteleita
1 tl vaniljasokeria (tai vaniljatanko)
2 dl kuohukermaa

2 tl perunatärkkelystä
2 rkl kylmää vettä
4 dl kirsikkamehua
1/2 dl säilöttyjä kirsikoita (siirapissa, ei siemeniä)

Lämmitä maito kattilassa vaniljatangon kanssa. Poista tanko ja lisää riisi. Vaihtoehtoisesti voit lisätä vaniljasokeria. Keitä hiljalleen noin 40 minuuttia (tai ohjeen mukaan). Laita valmis puuro kylmään ja vatkaa kermavaahto. Nostele kermavaahto jäähtyneen puuron sekaan.

Lämmitä kirsikkamehu ja kirsikat kiehuvaksi. Sekoita perunatärkkelys kylmään veteen ja lisää kastikkeeseen. Kiehauta nopeasti. Tanskassa kaupasta oli helppo bongata kirsikkakastikkeeseen tarkoitetut säilötyt kirsikat. Suomessa valikoima voi olla kehnompi. Pitänee tarkkailla säilykehyllyjä mikä on tilanne.

Tarjoile risalamande murskattujen manteleiden ja kylmän tai kuuman kirsikkakastikkeen kera.

Kokoa tanskalainen joulumenu:

pekoniin käärityt taatelit

punakaalihöystö

roast pork - paahdettu possu

karamellisoidut perunat

risalamande kirsikkakastikkeella

Liemessä? Päivittäistä vertaistukea Liemessä-Facebook ryhmässä.

JOULUMENU TANSKALAISITTAIN: PAAHDETTU POSSU

2012-01-04T21:57:00.000+02:00

Luomu irtomausteet ja liha ostettiin Kööpenhaminan Torvehallerne kauppahallista.

Paahdettu possun selkä on tanskalaisen joulupöydän kunkku.

Kööpenhaminan modernista kauppahallista Torvehallerne:sta löytyi niin mausteet kuin liha. Lihatiski ja oikea liha oli helppo paikallistaa Kööpenhaminalaisten tungeksiessa possun selkäfileiden ympärillä. Ohessa lepuutettiin myös hieman arvokkaampaa niskapalaa, mutta myyjä vakuutti selän olevan se tyypillisin ruhonosa jouluna. Änternetistä löytyy runsaasti tanskalaisia joulureseptejä ja Roast Pork vilahti lähestulkoon joka sivustolla.

Roast Pork - paahdettu possu

2,5 kg possun selkää tai niskaa
1 tl suolaa
1 tl neilikkaa
1 tl sinapinsiemeniä
5 laakerinlehteä
3 dl vettä
1 ps luumuja
3 omenaa

Kuivaa liha talouspaperilla. Murskaa mausteet huhmareessa. Hiero lihaan kauttaaltaan öljyä ja mausteseosta. Aseta komeus uunin kestävään vuokaan ja paahda 30 minuuttia 220 asteessa. Lisää pohjalle vettä ja laske lämpötila 150 asteeseen. Anna paistua noin 3 tuntia. Lisää omenalohkot ja luumut ja anna paistua vielä 45 minuuttia.

Kokoa tanskalainen joulumenu:

pekoniin käärityt taatelit

punakaalihöystö

roast pork - paahdettu possu

karamellisoidut perunat

risalamande kirsikkakastikkeella

Liemessä? Päivittäistä vertaistukea Liemessä-Facebook ryhmässä.

JOULUMENU TANSKALAISITTAIN: PUNAKAALI

2012-01-04T13:08:00.000+02:00

Jouluruokaa. Whee! Täräytän kuitenkin tanskalaisen joulumenun eetteriin niin reseptit löytyvät blogista ensi joulua ajatellen. Nyt kun runosuoni on taas saatu avattua niin reseptiä ja juttua reseptin ja jutun perään tulossa tällä viikolla.

Vietimme koko joulun Kööpenhaminassa. Olemme ottaneet tavaksi vuokrata asunto ulkomaanmatkoilla. Niin paljon kätevämpää, usein edullisempaa, kotoisampaa ja mikä parasta, voin laittaa ruokaa lomallakin. Halusin valmistaa jouluaatoksi perinteisen tanskalaisen joulumenun, Tanskassa kun oltiin. Pekoniin käärityt taatelit tuskin ovat tanskalaisia, mutta tein niitä hätäpäissäni vieraille alkupalaksi.

Tanskalainen joulumenu

pekoniin käärityt taatelit

punakaalihöystö

paahdettu possunselkä

karamellisoidut perunat

risalamande kirsikkakastikkeella

Punakaalihöystö

1 punakaali
1 iso omena
50 g voita
1/2 dl valkoviinietikkaa
1 dl karpalohilloa
4 rkl sokeria
1 rkl suolaa (Tanskassa suola annostellaan ruokalusikalla, ei teelusikalla)

Suikaloi punakaali ohueksi. Raasta omena. Paista kaalia, omenaa ja muita aineksia voissa isolla pannulla välillä sekoitellen. Paistoaika saa olla pitkä: 50-60 minuuttia. Vähensin suolan määrän yhteen teelusikalliseen.

Liemessä? Päivittäistä vertaistukea Liemessä-Facebook ryhmässä.

YRITTÄJÄ LIEMESSÄ

2011-12-31T12:13:00.000+02:00

Perinteisesti uutena vuotena kerrataan kulunutta vuotta ja käännetään katse tulevaan. Koko viime vuosi on ollut poikkeuksellinen. Jäin kokopäiväiseksi valokuvaajaksi helmikuussa mistä lähtien olen joutunut miettimään omia tekemisiäni jatkuvasti. Keräsin listaksi muutaman ahaa-elämyksen kuluneelta vuodelta.

Jennin oppivuodet - 6 vinkkiä aloittavalle yrittäjälle

1. Luota itseesi
Päätin jo helmikuussa että annan itselleni tämän vuoden aikaa katsoa mihin uusi ura johtaa. Olin myös pyytänyt Nirsoa olemaan kuumottamatta. Vuoden lopussa katsottaisiin painunko lakki kourassa takaisin pyörittämään papereita vai jatkuuko uusi ura. Luota siis itseesi ja kerää ympärillesi ihmisiä jotka luottavat sinuun.

2. Ole rehellinen itsellesi
Saan blogiini liittyen erilaisia yhteistyötarjouksia. Jouduin todella miettimään että mikä se sellainen firma on joka ei suostu tehdä tarjousta. No se on minun firmani :) Olen todennut että blogini voi tehdä yritysyhteistyötä kun se tuntuu itsestä hyvältä ja kun uskon että siitä on iloa myös Liemessä-lukijoille.

3. Panosta työntekijöihin
Olen tehnyt liikaa töitä ja liikkunut liian vähän. Lopulta rikoin selkäni. Jumpatessani olohuoneessa fysioterapeutin mummojumppaohjeilla tajusin että olen yritykseni tärkein ja, eh, ainoa voimavara. Ensi vuonna yritykseni panostaa sen työntekijään ihan uudella tavalla. Olen jo merkannut kalenteriini ensi vuoden joka perjantaille klo 12-15 OMA AIKA. Katsotaan nyt mikä se lopullinen aika on, mutta pointti on tehdä aikaa liikunnalle. Tämän vuoden olen liikkunut 'kun on aikaa'. Ja sitä hetkeähän ei koskaan tullut. Panosta työntekijöihin - panostat yritykseen.

4. Laskuta
Vuoden aikana tajusin että rahaa ei oikeasti tule mistään muualta kuin tekemästäni työstä. Laskuta työstäsi tarpeeksi silläkin uhalla että kaikki tarjoukset eivät mene läpi. Älä kilpaile hinnalla vaan mieti mikä on todellinen kilpailuvalttisi.

5. Ole aktiivinen
Harvemmin kukaan tulee kotoa hakemaan. Ole aktiivinen, virittele, vedä eri naruista ja ennenpitkää joku viritys natsaa.

6. Käytä luovuutta
Teen mitä vain rahasta. Melkein ;) Tämä ei tarkoita että yrityksen palvelutarjonta täytyy näyttää kiinalaisen ravintolan ruokalistalta, mutta laman keskellä pitää käyttää luovuutta. Älä odota että asiakas keksii mitä haluaa tilata. Voit keksiä sen asiakkaan puolesta. Uskon että uusi urani olisi vaakalaudalla jos keskittyisin pelkästään perinteiseen lehtikuvaukseen.

Tarkkaile Glorian Ruoka & Viiniä johon tein kesällä kuvausjärjestelyjä.
Kuvaaja Tuukka Koski, ruoka Kristian "Top Chef" Perkola.

Minä lupaan...

Viime uutena vuotena tein 7 lupausta blogille joista 6 täytin. Otin (mielestäni) parempia ruokakuvia, ostin enemmän luomua, söin enemmän kasviksia, välttelin teollisesti tuotettua sianlihaa, käytin kankaista kauppakassia ahkerammin ja muistin blogini 5-vuotis syntymäpäivät. Toivoin myös puolen miljoonan kävijän rajan ylittyvän vuoden 2011 aikana. Näyttäisi siltä että rikotte rajan tammikuun 2012 aikana. Ootte te hurjia! Tänä vuonna lupaan:

1. Antidietata
2. Tutustua kotimaan ruokakulttuuriin ja ravintoloihin Helsingin ulkopuolella
3. Leipoa leipää
4. Ostaa uuden espressokoneen ja kahvimyllyn
5. Kutsua enemmän ystäviä kylään
6. Tehdä blogiin enemmän ja parempia videoita

Liemessä vuonna 2012

Työtila
Tunnelmat ovat odottavat ja positiiviset. Toistaiseksi yrittäjyys on siis ollut onnistunut ihmiskoe joka jatkuu. Helmikuun alusta vuokraan myös työtilaa, josta löytyy kimppastudion lisäksi mahtava kuvauskeittiö.

Liemessä Workshop - ruokakuvauksen perusteet
Kurssi on täynnä ja toteutuu keväällä.

Liemessä yhteistyökumppanit 2012
Voinkin nyt pää pystyssä kertoa että blogilla on kaksi pääyhteistyökumppania ensi vuodelle. Yhteistyö starttaa tammi-helmikuussa. Hauskoja projekteja tulossa, mutta niistä lisää ensi vuonna. Toivon että yhteistyön myötä voin keskittyä blogiin entistä enemmän. Ihan parasta!

Glorian Ruoka&Viini
Tätä en enää pysty pitämään sisällä. Glorian Ruoka & Viinin tammikuun numerossa (ilm. 12.1) on ensimmäinen kirjoittamani ja kuvaamani juttu! :)

Kiitos kaikille lukijoille tästä uskomattomasta vuodesta. Kaikki kommentit ovat arvokkaita ja innostavat jatkamaan loputonta savottaa blogin, ruuan ja arjen parissa :) Liemessä Facebook ryhmä on jo "so 2011" eli jos et jo ole siellä niin nyt viimeistään mukaan. Hyvää uutta vuotta!

Liemessä? Päivittäistä vertaistukea Liemessä-Facebook ryhmässä.

LIEMESSÄ KÖÖPENHAMINASSA

2011-12-21T23:04:00.000+02:00

Viime vuonna meillä oli aito kuusi ja kaikki.

Tänä vuonna joulua vietetään tanskalaisittain. Matkaraporttia seuraa perästä. Herkullista joulua kaikille!

Liemessä? Päivittäistä vertaistukea Liemessä-Facebook ryhmässä.

KAURAKÖKKÖSET

2011-12-19T14:34:00.001+02:00

Minin mentyä nukkumaan vietämme yhteistä laatuaikaa tietokoneella. Eri huoneissa. Kuulostaa tutulta? Päätimmekin lopettaa turhan tietokoneella istumisen ja katsoa mitä tapahtuu. Ensimmäisenä iltana änkeydyimme kaikki samalle pienelle sohvalle toistemme kainaloon. Mini jaksaa löhötä kaikki kolme minuuttia joten piti keksiä parempaa tekemistä. Päätimme leipoa jotain yhdessä. Kaapista löytyvistä aineista sain räävittyä kasaan Kinuskikissan kaurakakkusia. Vähän kökkösiä noista tuli mutta jotenkin sympaattisia. Pääasia ei ollutkaan lopputulos vaan yhdessä vietetty aika.

Helppoja kaurakökkösiä voi leipoa vaikka jouluna yhdessä perheen kanssa.

Ei ne stailaamalla parane. Kökkö ku kökkö.

Mini ei tykännyt taikinasta ja painuikin pehkuihin Nirson kanssa ennen kuin kaurakakkuset tulivat uunista. Minä hörpin vielä iltateetä ja söin yhden kaurakökkösen. Omaan makuun kaurakökköseni olivat koostumukseltaan liian raakileita ja voi-sokeripaakkuja. Varmaan ihan hyviä jos on suuri keksien ystävä. Kardemumma antoi jouluista makua.

Resepti Kinuskissan arkistoista.

Liemessä? Päivittäistä vertaistukea Liemessä-Facebook ryhmässä.

TÄYDELLINEN MAKUPARI

2011-12-13T15:49:00.000+02:00

Paulig metsästi täydellistä makuparia. Tuhannet lukijat antoivat äänensä ja Pauligin työntekijöistä muodostuva asiantuntijaraati valitsi kymmenen finalistin joukosta voittajan maistamistilaisuudessa. Täydellinen makupari on Decapitated Foodin Susannen omena-valkosuklaaleivos ja Paulig Espresso Originale. Onnea voittajalle! Voittonsa johdosta Susanne pääsee viettämään kulinaristin unelmaviikonloppua Kööpenhaminaan ja nauttimaan illallista maailman parhaaksi tituleeratussa ravintola Nomassa. Ei harmita niin kovin kun häviää paremmalle. Liemessä-blogin Rocky Road donitsit eivät olleet _ihan_ kärkikahinoissa, mutta suurkiitos kaikille äänestäneille.

Pääsin seuraamaan raadin työskentelyä arviointitilaisuuteen valokuvaajan ominaisuudessa. Kilpailutyöt valmisti Pauligin oma Amican henkilöstökeittiö. Kriteereinä olivat miten kilpailutyö ja kahvi sopivat yhteen, maku, visuaalisuus, luovuus, reseptin toteutuskelpoisuus sekä tarina. Pidin visusti mölyt mahassa, mutta nyt voin jo paljastaa oman suosikkini.

Raati otti työnsä vakavasti

Kahvia kului kiitettävästi

Monkeyfoodin päättömän hauska paleo croissant ja espresso profondo teki huiman loppukirin finaaliin.

Avec Sofién kuvankaunis kolmen kerroksen juustokakku ja Espresso fortissimo.

Oma suosikkini oli Hellan ja Viinilasin välissä-blogin syntisen hyvä semifreddo ja Espresso fortissimo.

Kaikki äitini reseptit-blogi yllätti makean suolaisella suklaa-pistaasikipposella ja Kenyalla.

Yleisönsuosikki Kinuskikissan Kolumbian aarre ja Colombia.

Decapitated Foodin voittajatyö eli omena-valkosuklaaleivokset ja Espresso originale.

Liemessä? Päivittäistä vertaistukea Liemessä-Facebook ryhmässä.

ITSENÄISYYSPÄIVÄN MENU

2011-12-10T09:23:00.001+02:00

Sillikaviaari sopii joulupöytäänkin

Kutsuimme lapsi-ystävä-pariskunnan kylään viettämään itsenäisyyspäivää. Suurin osa päivästä meni siivoamiseen, joten menun tuli olla toteutettavissa vähällä vaivalla. Tarjoilin alkuun palttoonnappeja sillikaviaaritäytteellä. Mini syö aivan samaa ruokaa kuin mekin ja olenkin kovaan ääneen julistanut että yhden aterian valmistaminen per päivä riittää. Meillä siis lapsetkin syövät sillikaviaaria. Ja jos ei syö niin sitten odotetaan seuraavaa ruokalajia. Sillileivät katosivat kaikkien lautasilta vauhdilla. Nirso taisi syödä jopa kuusi kappaletta eli ehkä se kertoo jotain näiden herkullisuudesta.

Pääruuaksi tein, tai siis uuni teki, oluessa haudutettua possunkylkeä. Kokonaista possunkylkeä saa lihatiskistä kysymällä 'tiskin alta'. Possun kylki on lihatarjonnan edullisimmasta päästä (Stockmann 6,5 € / kg, Kampin K-kauppa 7,90 € / kg).

Kuva: Alko

Alkomahoolia ei tarjoiltu näissä bileissä, mutta maistoimme possuun käytetyn norjalaisen Nøgne Ø # 100 oluen (7,70 €) pohjat. En ole vannoutunut oluen ystävä, mutta erittäin täyteläinen oluttippa yhdessä rasvaa tihkuvan rapsakan possunkyljen kanssa oli kyllä kieltämättä voittamaton makuyhdistelmä. Valitsin pullon alunperin ulkonäön perusteella. Pidän myös tarinoista. Panimon perustajat kuulemma harmittelivat että norjasta ei löydy kunnon olutta ja perustivat pienen panimon harrastusmielessä. Sittemmin Nøgne Ø:ta on suitsutettu olutpiireissä kansainvälisestikin.

Sillikaviaari (8 hlö)

1 pkt sillifileitä (esim Ahti 150 g)
1 keltasipuli
1 iso omena
3 kananmunaa
2 rkl sitruunamehua
200 g smetanaa
pippuria
tuoretta tilliä
(suolaa)

Väinämöisen Palttoonnappeja

Kuutioi sipuli, keitetyt kananmunat, omena ja sillifileet pieneksi. Lisää sitruunamehua, smetanaa, pippuria ja tuoretta tilliä. Anna seoksen maustua jääkaapissa muutama tunti ennen tarjoamista. Täytä palttoonnapit juuri ennen tarjoamista.

Possunkylki (4 hlö)

n. 1 kg kokonaista possunkylkeä
3 dl tummaa olutta
suolaa
pippuria
öljyä

Tee kyljen rasvapuolelle ristikkäisviillot. Varo leikkaamasta lihaan asti. Levitä lihapalalle öljyä, suolaa ja pippuria. Aseta kylki uuninkestävään astiaan rasvapuoli ylöspäin. Kaada pohjalle olutta niin että rasvakerros ei vielä kastu. Paahda 225 asteisessa uunissa 30 minuuttia. Tässä välissä kostuta lihapalaa lusikoimalla olutta sen päälle. Aseta uuni noin 150 asteeseen ja anna hautua 5 tuntia. Jotta liha olisi tarpeeksi mureaa minimihaudutusaika on 3 tuntia.

Tuomas Meriluoto, Master of Wine, Yumessa.

Charmantti ja arvostettu Cono Sur-viinitalon viinintekijä Adolfo Hurtado.

Cono Sur - No family trees. No dusty bottles. Just quality wine. Nuff said.

Alko yllätti itsenäisyyspäivän aattona sulkeutumalla jo kuudelta. Jäimme siis tällä kertaa ilman viinejä. Osallistuin muutama viikko takaperin chileläisen Cono Surin viinitastingiin, jossa tuli taas maisteltua koko kuukauden edestä. Vaikka Cono Sur viinit tulivat tutuksi Adolfon opastuksella, varmistin vielä Tuomas Meriluodolta, yhdeltä Suomen huippuviiniasiantuntijalta, juuri tähän itsenäisyyspäivän menuun sopivat viinivinkit. Nouda siis Alkosta sillikaviaarin seuraksi virkistävä Cono Sur riesling (Cono Sur Vision riesling 11,89 €) ja possunkylkeä tukemaan Cono Sur pinot noir (8,98 €).

Yllättäen taas se tastingin kallein tilausvalikoiman viini (Cono Sur 20 Barrels Pinot Noir 24,90 €) oli suuni mukainen.

Samaisessa viinitastingissä ähätin myös maistamaan viimeisiä Yumen tarjoamia tonnikalafileitä. Ruoka oli odotusten mukaista ja hyvää, ainoastaan tonnikala (suussasulava sellainen) valmiissa menussa harmitti. Sittemmin Yume on liittynyt koko ajan laajenevaan tonnikalaboikottiin. Pointsit Yumelle! Kaiken takana on Uuden Mustan yhteydenotot ja epäselvyydet eri sertifikaattien välillä. Sertifikaattiviidakossa kuluttajalle helpointa on jättää se tonnikala syömättä ravintolassa ja kaupassa valita purkitettua MSC-sertifikoitua tonnikalaa.

Aiheesta lisää ainakin seuraavissa blogeissa:

Sillä Sipuli - Cono Sur + Yume = onnistunut ilta
Siskot kokkaa - Ensimmäinen iltavapaa eli Cono Surin viinitasting & Yume
Koemaistaja - Cono Sur & Yume

Liemessä? Päivittäistä vertaistukea Liemessä-Facebook ryhmässä.

VAROKAA, SILLÄ ON LEIPÄ SUUSSA!

2011-11-30T09:56:00.001+02:00

Vaasan henkilöstölehti haastatteli kummajaista; antidiettaaja bloggaaja joka kaikenlisäksi syö, iik, leipää.

Liemessä? Päivittäistä vertaistukea Liemessä-Facebook ryhmässä.

UUSI JOULULAATIKKO

2011-11-27T20:56:00.001+02:00

Kaskinauris.

Olen jo kolmatta viikkoa halunnut osallistua Uuden Mustan juureshaasteeseen, tuloksetta. Viime viikko oli palsternakan juhlaa. Vihdoin haasteen kolmannella viikolla sain järjestettyä jonkin verran aikaa. Vuorossa on nauris. Minullehan ei mikä tahansa nauris kelpaakaan vaan halusin ehdottomasti käyttää Eat & Joyn luomukaskinauriita, jotka fiilistelevät ambient-musaa. Halusin tehdä jotain mikä sopisi joulupöytään. Tästä ajatuksesta ja kanadalaisen reseptin pohjalta syntyi karamellisoitu omena-naurislaatikko. Tämä toimii sellaisenaan tai lisukkeena liharuokien kera.

Karamellisoitu omena-naurislaatikko

2 luomu omenaa
2 isoa luomu kaskinaurista
50 g kirnuvoita
0,5 dl luomu ruokosokeria

0,5 tl suolaa
ripaus kanelia
peukalonpään kokoinen tuore inkivääri

Kuorrute:

1 dl vehnäjauhoja
0,5 dl luomu ruokosokeria
2 rkl voita

Kuori naurikset ja kuutioi. Keitä kuutioita noin kymmenen minuuttia. Lisää päälle 1 rkl voita sulamaan ja hieman suolaa. Toisessa kattilassa kuumenna 50 g voita ja 0,5 dl ruokosokeria kokoajan hämmentäen. Kun seos on kullanväristä, lisää kuutioitu kuorittu omena. Lisää myös raastettu tuore inkivääri ja kaneli. Sekoittele muutama minuutti hämmentäen.

Kaada molemmat seokset yhteen vuokaan. Ripottele päälle vehnäjauho-ruokosokeri-voi seos. Paista uunissa 175 asteessa noin 1,5 tuntia.

Tästä tuli tosi herkullisen karamellimainen ja jotain muuta kuin peruslootia (mitkä nekin ovat tosi hyviä). Nyt on sellainen kutina että tämä voisi toimia hyvin ellei jopa paremmin soselaatikkona. Kokeilen seuraavaksi soseuttaa nauriit ja karamellisoidut omenat. Ehkä vähän kermaa perään.

Liemessä? Päivittäistä vertaistukea Liemessä-Facebook ryhmässä.

JOULUVERMEET NISKAAN

2011-11-25T20:25:00.001+02:00

Minin muumitalo ja kissapipareita.

Blogi verhoutuu jouluasuun kun jouluun on enää kuukausi aikaa. Mini leipoi Nirsolle syntymäpäivälahjaksi muumitalo-, ja kissapipareita. Perjantaipullo, Wanhan Porvoon Fabriikin glögiä, löytyi ihan lähikaupasta. Jotenkin ajatukset eivät ihan vielä ole joulussa. Johtuneeko mustasta maasta ja leudosta ilmasta. Osasyy lienee tulevat matkasuunnitelmat. Tänä vuonna vietämme joulun Kööpenhaminassa. Vuokrasimme asunnon, joten odotettavissa on reissu paikalliseen kauppahalliin ja tanskalainen joulu.

Bannerin naama onkin sitten aika iso. Ei jää epäselväksi kuka on blogin emäntä :D Hyvää joulun odotusta!

Liemessä? Päivittäistä vertaistukea Liemessä-Facebook ryhmässä.

5 VUOTTA LIEMESSÄ

2011-11-21T20:21:00.001+02:00

Yksi uuden vuoden lupauksistani oli muistaa blogini syntymäpäivät. Tänään tulee 5 vuotta kuluneeksi Liemessä-blogin ensimmäisestä postauksesta. Onneksi olkoon esikoiseni! Satojen reseptien ja yli 470 000 lukijaa myöhemmin täällä sitä vaan porskutetaan. Aika hurjaa! Kiitos kaikille lukijoille ja sinulle joka eksyit blogiini ensimmäistä kertaa. Toivottavasti näemme uudestaan vuosienkin jälkeen :)

Syntymäpäivien kunniaksi arvon yhden kappaleen Helsingin Sanomien ruokatoimittajan Katja Bäcksbackan Ensimmäinen Ruokakirja-keittokirjan (arvo 44 €) kaikkien onnittelijoiden kesken. Ensimmäisen ruokakirjan perusreseptit sopivat vaikka itsenäistymisen alkutaipaleella haparoivalle nuorelle. Voit onnitella tämän postauksen kommenttilaatikkoon tai Facebook-sivuilla. Onnitteluaikaa on sunnuntaihin 27.11.2011. Jos sinulla ei ole profiilia yhteystiedoilla, jätä myös sähköpostiosoite josta saan sinut kiinni palkinnonjakoa varten.

Onneksi olkoon Liemessä 5 vuotta!

Liemessä? Päivittäistä vertaistukea Liemessä-Facebook ryhmässä.

ANTIDIETTAAJAN MANIFESTI

2011-11-10T21:41:00.000+02:00

Tällä kirjoituksella haluan juhlistaa antidiettauksen aikakautta, joka tulee kukoistamaan kunhan karppipöly laskeutuu. Edelleen lehdissä höyrytään karppauksesta kyllästymiseen asti. Muutama viikko takaperin tyttöjen illassa pöytä oli katettu toinen toistaan ihanimmilla herkuilla, mutta keskustelu ohjautui karppaukseen. Elintarvikealan tilaisuuksissa puhutaan karppauksesta. Karppinen häviää leipähyllystä. En ole pitkään aikaan puhunut blogissa karppauksesta, koska aihe on niin henkilökohtainen. Joudun kuitenkin käsittelemään näinkin puhuttavaa aihetta jotta ymmärtäisitte paremmin mistä Antidiettaajan Manifesti kumpuaa.

Ensinnäkin mielestäni on hyvä tiedostaa että on "karppausta", ja on karppausta. Ajan henki tuntuu olevan se että kun jätetään vaalea leipä syömättä parin päivän ajan niin karpataan. Itse näen karppauksen extremediettinä kuten Atkins; jätetään pois sokeri, leivät, peruna, pasta, alkoholi ja hedelmät. Tavoite on päästä ketoosiin jolloin elimistö alkaa käyttää rasvavarantoja ja ihminen mitä ilmeisemmin laihtuu. Ja nopeasti. Tämä vaatii kuitenkin äärimmäistä kurinalaisuutta ja pidempää jaksoa. Eräs ystävistäni halusi todistaa itselleen että pystyy karpata. Ainakin pari päivää. Tässä valossa en pidä yllättävänä että tosiasiassa vain 6 % suomalaisista karppaa aikuisten oikeasti.

Joillekin Atkins saattaa sopia jo ihan selkeyden takia. On helpompi syödä vapaasti vain tiettyjä ruokia kuin säännöstellä ja tehdä valintoja joka päivä. En siis sinällään tuomitse Atkinsia painonhallintamenetelmänä vaikeasti ylipainoisille. Itseasiassa tutkimustulokset puhuvat puolestaan; alle vuoden seurantajaksoilla Atkins on kiistatta nopein painonpudotusmenetelmä.

Kohta viisi vuotta sitten kokeilin ensimmäisen kerran Atkinsia. Olin aina syönyt vapautuneesti enkä ymmärtänyt mitään ravintoarvoista. Terveellisen ruokavalion noudattaminen oli itsestään selvää ja kotoa opittua. Olen pohtinut miksi sitten aloitin Atkinsin vaikka kaikki oli hyvin. Ylipainoa ei ollut, pikemminkin päinvastoin. Sysäyksen sain ex-poikaystävältäni joka harrasti painia. Painoa kerättiin 'massakaudella' ja ennen kisoja dietattiin Atkinsilla. Exäni ei koskaan painostanut minua osallistumaan, mutta tein sen varmasti uteliaisuuttani ja halusin katsoa onko minusta siihen.

Atkins sysäsi minut henkiseen umpisolmuun. Parin viikon, jopa kuukauden, kuurien jälkeen paluu arkeen ei enää onnistunutkaan. Nesteet tulivat heti takaisin ja ennen ihan sopivat housut tuntuivat kiristävän. Jos oikein puristeli niin olin varma että vatsassani oli makkara. Peilistä näin vain epäkohtia jotka korjaantuisivat jos vain jaksaisin taas noudattaa tiukkaa ruokavaliota. Retkahduksista syyllistin itseäni. Diettien välissä ruuat vaihtuivat kevyttuotteisiin. Jääkaapin oveen oli merkattu vartalon mitat millimetrin tarkasti. Merkkasin exceliin kaikki syömiseni. Ajattelin ruokaa jatkuvasti. Kävin salilla 5-6 kertaa viikossa.

Atkins herätti minussa kontrollin tarpeen. Ahdisti. Pian tapasin Nirson ja minulla oli vihdoin läheinen ihminen joka sanoi että tuo ei ole enää normaalia. Pelkäsin että nyt minusta tulee joku läski. Muistan vieläkin elävästi kuinka ensimmäistä kertaa luin netistä pakonomaisesta terveellisyyden tavoittelusta. Kyyneleet valuivat poskillani kun ymmärsin että tämä ei todellakaan ole normaalia ja tästä pimeästä paikasta on ulospääsy.

Pian jotain oli todellakin tulossa ulos pimeästä paikasta, nimittäin olin raskaana. Kun ottaa aurinkoa Hietsussa viimeisillään maha pystyssä ja on nähnyt bikinirajansa viimeksi pari kuukautta sitten, saa kummasti perspektiiviä. Tai kun synnytyksen jälkeen sairaalassa tulee vain lisäkiloja, niin saa aika hemmetisti perspektiiviä. Viimeistään raskaus vapautti minut lopullisesti. En enää pelännyt lihovani koska niin tulisi käymään 100 prosentin varmuudella, tein mitä tahansa. Päästin irti, annoin vartalolleni ja vauvalle mahdollisuuden kehittyä rauhassa. Söin vapautuneesti. Synnytyksen jälkeen sovin itseni kanssa että annan aikaa 9 kk tiputtaa kilot; sama aika mitä meni niitä kerätessä. Vasta sen jälkeen tehtäisiin tilannekartoitus. Yhdeksän kuukautta meni, ja jäljellä oli pari hassua kiloa. Jätin herkut kokonaan pois muutamaksi kuukaudeksi ja se oli siinä.

Jos nyt joku terveysnihilisti haluaisi pistää minut johonkin lokeroon excelissään niin todennäköisesti hän määrittelisi ravitsemusfilosofiani hyväkarpiksi (karsitaan sokeri ja valkoiset jauhot, syödään ruisleipää, täysjyvätuotteita, puuroa).

Itse määrittelen itseni antidiettaajaksi. Jo pidemmän aikaa ruokafilosofiani on ollut että kaikki on sallittua. Ei ole ruoka-ainetta tai ryhmää joka olisi kielletty. Todella vapauttavaa, kannattaa kokeilla! Nautin hyvästä aidosta ruuasta ja voin hyvin. Syön terveellisesti koska siitä on tullut elämäntapa. En kiellä itseltäni pullia, höttöleipää, karkkeja, sipsejä enkä einesruokaa. En arvosta näitä "herkkuja", joten ei niitä tule syötyäkään. En omista enää vaakaa mutta painan varmaan saman verran kuin diettaamalla. Myönnettäköön että viime keväänä firman perustaminen vei mehut ja unohdin huolehtia myös itsestäni. Etten nyt ihan riutuisi, olen sittemmin lisännyt liikuntaa ja syönyt säännöllisemmin.

Muutos kohti parempaa elämää ei ala ihmedieeteistä vaan pään sisältä. Kun tämän oivaltaa niin muutos on jo alkanut. Loppuun vielä aiheeseen sopiva resepti. Ei, se ei ole dieettiresepti vaan hyvää itsetehtyä ruokaa kotimaisesta ruusukaalista!

Antidiettaajan ruusukaalisalaatti ja paahtopaisti (4 hlö)

200 g ruusukaalia
70 g tuoretta pinaattia
1 rkl voita
pinjansiemeniä
marinoituja valkosipuleita (ostettu Hakaniemen hallista)

paahtopaisti 600 g
öljyä
suolaa
pippuria
4 valkosipulinkyntttä

Pese ruusukaalit huolella. Nypi uloimmat lehdet irti ja laita sivuun. Kiehauta ruusukaalit kattilassa pienessä määrässä vettä niin että vesi ei aivan peitä ruusukaaleja. Keitä noin 4 minuuttia ja pyörittele välillä. Mausta nokareella voita ja suolalla. Paista nypityt ruusukaalin lehdet erikseen voissa pannulla. Lopuksi pyöräytä nopeasti myös pinaatin lehdet pannulla.

Ota paisti hyvissä ajoin huoneenlämpöön lämpiämään; vähintään tuntia ennen. Paahtopaistin paistamiseen kannattaa käyttää paistomittaria. Laita paisti vuokaan ja paista uunissa 120 asteessa kunnes mittari näyttää 58-60 astetta. Liha jää sopivan punakaksi. Kääri liha folion sisään ja anna vetäytyä. Paistoliemi voidaan käyttää kastikkeena ja kostukkeena.

Liemessä? Päivittäistä vertaistukea Liemessä-Facebook ryhmässä.

TUNNISTA LIEMESSÄ-KEITTIÖ - LILY ARPOO DOLCE GUSTO KAHVIKONEEN!

2011-11-09T18:10:00.000+02:00

Tunnistatko Liemessä keittiön? Lily haastaa yhdistämään oikean keittiön ja ruokabloggaajan. Blogien suurkuluttajana taisin tunnistaa heti lähes kaikkien keittöt tai arvasin loput. Jos muisti pätkii niin Liemessä-keittiöön on kurkistettu ennenkin *vink vink*. Vastaa Lilyn sivuilla ja voita omaksi Dolce Gusto kahvikone (arvo 159 €). Kilpailuaikaa on 16.11 asti. Onnea matkaan!

Liemessä? Päivittäistä vertaistukea Liemessä-Facebook ryhmässä.

PANCOTTO - ITALIALAINEN TOMAATTIKEITTO

2011-10-29T08:04:00.002+02:00

Yli tuhatvuotisen perinteen mukaisesti valmistettua täyteläistä tomaattikeittoa, Pancottoa, minulle tarjoili ensimmäistä kertaa tomaattivalmistaja Muttin kokki Carlo Cassoni. Tähän keittoon saa kätevästi piiloitettua kuivahtaneen leivänkäntyn tai kaksi.

Pancotto - italialainen tomaattikeitto (4-6 hlö)

1 tlk Mutti basilikatomaattimurskaa (sponsored by Mutti)

1 tlk Mutti tomaattimurskaa (sponsored by Mutti)

2 rkl tuoretta persiljaa

3 valkosipulinkynttä

100 g raastettua parmesaania

200 g kuivahtanutta vaaleaa tai sekaleipää

3 kananmunaa

2 dl kanalientä

2 dl vettä

4 rkl oliiviöljyä

rosmariinia

suolaa

pippuria

Ruskista öljyssä rosmariini ja viipaloitu valkosipuli miedolla lämmöllä. Lisää basilikatomaattimurska ja 1-2 dl vettä. Vettä voit lisätä myöhemminkin tarpeen mukaan. Keitä 10 minuuttia. Lisää pienen pieneksi kuutioitu leipä, kanaliemi, suola ja pippuri. Keitä 15 minuuttia. Sekoita erillisessä kulhossa kananmunat, persilja, parmesaanijuusto ja lisää seos keiton joukkoon. Hauduta vielä noin 3 minuuttia.

Suomessa valmiiksi raastettu parmesaani myydään 40 g:n pusseissa, joten jäin hieman vajaaksi alkuperäisestä ohjeesta jossa parmesaania tulisi olla 150 g. 40 g:n lisäksi raastoin erinäisiä kuivahtaneita parmesaninjämiä jääkaapin pohjalta ja pääsin lähelle 100 grammaa. Leiväksi käy mikä tahansa vaalea tai sekaleipä. Käytin kokojyväleipää kuorineen päivineen. Toimii. Lisäksi alkuperäisessä ohjeessa lisätään Muttin 'double concentrate' tomaattipyreetä mutta omaan makuun se tuntui liiankin vahvalta kombolta joten jätin sen pois. Tämä oli kyllä auttamatta yksi parhaista tomaattikeitoista joita olen syönyt. Erittäin italialainen. Erittäin täydellinen.

Liemessä Workshop - ilmoittautuminen käynnissä!

Liemessä Workshop - Ruokakuvauksen perusteet kurssille 28.4 on vielä joitakin vapaita paikkoja. Olen mahdollisesti järjestämässä vielä toisen päivän, joten ota yhteyttä (jenni(at)jennihayrinen.com)vaikka 28.4 ei sinulle sopisikaan. Siinä tapauksessa laitan sinulle tietoa ensimmäisten joukossa jos ja kun toinen kurssipäivä järjestetään. Sama setti, sama paikka, eri päivä.

Liemessä? Päivittäistä vertaistukea Liemessä-Facebook ryhmässä.

LIEMESSÄ WORKSHOP - RUOKAKUVAUKSEN PERUSTEET

2011-10-26T08:29:00.001+02:00

Kun aloitin blogin pitämisen 5 vuotta sitten kuvasin ruuat pokkarilla. Jos kävisitte tonkimassa vanhoja postauksia (älkää käykö), niin huomaisitte miten kuvat ovat kaikkea muuta kuin herkullisia. Voidaan sanoa että olen kuvannut lähes kaikki ruuat joita olen syönyt viimeisen viiden vuoden aikana. Joku voisi myös sanoa että se on friikkiä ;) Sen seurauksena olen kuitenkin oppinut yhtä ja toista ruokakuvauksesta ja ruokastailauksesta. Nyt kuvaan ruokaa ammatikseni alan lehtiin ja yrityksille. Jos minä olen oppinut ottamaan parempia ruokakuvia, niin myös sinulla on toivoa!

Liemessä Workshop - Ruokakuvauksen perusteet

Ruokakuvauksen opetusta on nihkeästi tarjolla. Olen pitkään haaveillut ruokakuvauskurssin pitämisestä ja nyt vihdoin löysin täydelliset tilat kurssin pitämiseen. Liemessä Workshop - Ruokakuvauksen perusteet järjestetään kevät auringon pilkottaessa lauantaina 28.4.2012 Helsingissä. Kurssi on tarkoitettu kaikille jotka haluavat oppia ottamaan parempia ruokakuvia. Käymme läpi ruokakuvauksen teoriaa; kalusto, objektiivi, aukko, valkotasapaino, valon muokkaus, sommittelu, kuvankäsittely jne. Tiloissa on uusi upea kuvauskeittiö, jossa pääsemme valmistamaan kuvattavia ruokia. Päivän aikana toteutamme ammattimaiset ruokakuvaukset luonnonvalossa ja pääsemme testaamaan myös studiovaloja. Pääpaino on kuitenkin käytännön vinkeissä miten onnistua kuvissa myös kotona. Kurssi sopii myös vasta-alkajille sillä käymme myös perusasioita läpi. Oma järjestelmäkamera on toivottava, mutta ei pakollinen. Lisätietoa ja ilmoittautumisohjeet löydät täältä ja yläpalkista "Kurssit"-sivuilta. En millään malttaisi odottaa kevääseen asti!

Tässä inspiraatioksi uudehkoja ruokakuvia, joita kuvasin sörnäisten Café Cardemummalle. Café Cardemummasta saa muuten kaupungin parhaat (City Kaupungin Paras 2011) lounassalaatit ja kaikki herkut leivotaan paikan päällä. Nam!

Liemessä? Päivittäistä vertaistukea Liemessä-Facebook ryhmässä.

HELPPO RIESKA: POHJALAINEN OHRARIESKA

2011-10-22T12:18:00.004+02:00

Helppo ja helppo. Ensimmäinen pellillinen näytti aikalailla siltä kuin kuvittelen pohjalaisen leivinuunissa paistetun ohrarieskan näyttävän. Toinen pellillinen kärähti sillä välin kun kuvasin ensimmäistä satsia, Minin vaatiessa rieskaa kovaäänisesti taustalla. Seuraavaksi palohälytin pärähti päälle. Savupilven hälvennettyä nautimme rieskaa siskonmakkarasopan kera.

Resepti löytyi googlettamalla ja valitsin helpoimman ja nopeimman mahdollisen vaihtoehdon. Kokeile vaikka tätä perinnerieskaa jos sinulla on aikaa liottaa ohraryynejä yön yli: Savolainen juhannusrieska (tuohkorieska)

Nautitaan heti voin kera.

Pohjalainen ohrarieska

1 l piimää
1-2 tl suolaa (ensi kerralla laittaisin sen kaksi)
6-7 dl ohrajauhoja (vähintään 7 dl)
1 dl vehnäjauhoja

Sekoita kylmään piimään suola ja jauhot puuhaarukalla. Valmiin taikinan tulee olla pehmeää. Jaa taikina kahdeksaan osaan ja taputtele jauhoitetulla leivinpöydällä litteiksi rieskoiksi. Pistele ja paista 300 asteisessa uunissa, mieluiten leivinuunissa noin 5 minuuttia. Nauti tuoreena voin kanssa.

Ja oikeasti se menee näin:

Ensinnäkin 1 tl suolaa oli liian vähän eli ensi kerralla laittaisin tuon kaksi. Ohrajauhoja meni kevyesti se 7 dl, ehkä vähän ylikin. Taikina oli edelleen niin löysää että kehitin oman tavan miten saada rieska muotoiltua. Jauhota pelti reippaasti. Siis nyt sitä jauhoja saa olla kunnolla. Lätkäise kauhalla sopivan kokoinen köntsä pellille, lisää päälle jauhoja ja painele varovaisesti lituskaksi.

Kärähtänyt pohjalainen ohrarieska.

Liemessä? Päivittäistä vertaistukea Liemessä-Facebook ryhmässä.

TÖNKKÖSUOLATTU SIIKA

2011-10-15T06:58:00.001+02:00

Jos googletit hyvää reseptiä siialle suolakuoressa ja päädyit tähän postaukseen, ole hyvä, poistu välittömästi. Jos taas luet juttujani ajankuluksi tai huvitut muiden ihmisten epäonnistumisista, jatka lukemista. Keväällä valmistimme Espanjassa tuntemattomaksi jääneen ison valkoisen kalan suolakuoressa ja maku oli mahtava. Kokeilin samaa siialle. Netistä löytyy jopa reseptejä tälle fiaskolle.

Siika täytetään sitruunalla, voinokareella ja tillillä.

Tässä vaiheessa siika olisi pitänyt laittaa uuniin.

Nouuu! Suolakuori FAIL.

Tönkkösuolattu siika (3 hlö)

3 kokonaista siikaa
1 sitruuna
tilliä
2 rkl voita
(1 kg karkeaa merisuolaa)

Asettele sitruuna, voinokareet ja tilli kokonaisien siikojen sisään. Unohda suolakuori ja laita kalat uuniin. Paista 175 asteessa noin 30 minuuttia. Minä ripottelin suolaa kalojen alle ja päälle yhteensä kilon verran ja paistoin 180 asteessa noin 40 minuuttia. Suolakuorta oli lähes mahdoton saada täysin irti ja kalat olivat jopa hieman ylikypsiä.

Suurin syy epäonnistumiseen lienee siian liian ohut nahka. Siika oli vielä jotenkin syötävää heti paistamisen jälkeen, mutta seuraavana päivänä se oli imenyt kaiken suolan itseensä ja oli jo syömäkelvotonta.

On meillä siikaa tehty aikaisemminkin ja vieläpä onnistuneesti. Hyvä täytettyjen siikojen perusresepti löytyy täältä.

Liemessä? Päivittäistä vertaistukea Liemessä-Facebook ryhmässä.

HALUAN TAPPAA LAMPAAN

2011-10-14T11:36:00.000+02:00

Aki Kluuvin Kauppahallin rakennustyömaalla.

Uusimmassa Ylioppilaslehdessä Aki "Maatilatori" Arjola kertoo tappaneensa lampaan. Lihaa arvostaisi varmasti ihan erilailla jos teurastamisen tekisi joka kerta itse. Mietitäämpä hetki mitä kaikkea tällä viikolla olisin jo lahdannut; porsaan pekonitäytettä varten, kolme siikaa ja kaksi lohta. Onneksi yhtenä päivänä tuli sentään vedettyä kasviskeittoa. Porsaan tappaminen olisi näistä se vaikein henkisesti ja ihan fyysisestikin. Aikamoisella klapilla sitä saisi täräyttää varmistaakseni nopean ja kivuttoman kuoleman. Jos porsaaseen pätee samat Eviran asettamat säännöt kuin lampaaseen niin joutuisin valitsemaan ampumisen, pulttipistoolin ja sähkön välillä. Näistä ampuminen tuntuisi nyt helpoimmalta. Välillisesti olen tappanut jo lukemattoman määrän eläimiä. Kaloja olen joskus tappanut paljain käsin. Näin ilmojen kylmetessä tekee mieli kunnon lammaspataa. Haluan tappaa lampaan.

Lue ja koe itse:

* Ylioppilaslehden artikkeli
* Liha paloitellaan paikan päällä ja perunoille soitetaan ambienttia: Kluuvin Kauppahalli on avattu!

Liemessä? Päivittäistä vertaistukea Liemessä-Facebook ryhmässä.

UUNIPERUNA: RIITTOISA ARKIRUOKA

2011-10-11T09:52:00.001+02:00

Blogin postaukset ovat pikkuhiljaa hivuttautuneet elämää suuremmiksi ponnistuksiksi. Olenkin nyt päättänyt täräyttää eetteriin myös niitä arkisimpia ja erittäin helposti valmistettavia ruokia. Ruuan ei tarvitse aina olla kuvauksellinen, täydellisesti stailattu ja sisältää vähintään yhtä suomalaista villiyrttiä. Tämä on ruokablogi ja haluan että se kuvastaa mitä meillä _oikeasti_ syödään.

Nirso on alkanut juosta lenkkejä jotka kuluttavat jopa lähemmäs 2000 kaloria (!). Minulla on siis täysityö pitää mies ruuissa ja kylläisenä. Tässä siis arkinen uuniperuna resepti rasvaisella smetana-pekoni täytteellä.

Syksyn ensimmäinen ruokakuva salamalla. Kevättä ja valoa taas odotellessa...

Myönnettäköön, vähän piti kuitenkin stailata ;)

Uuniperunat (6 kpl)

6 isoa rosamunda perunaa

Pekonitäyte

2 prk (á 120 g) smetanaa
1 pkt pekonia
2 keltasipulia
1 keltainen paprika
1 punainen paprika
1 rkl siirappia
tuoretta timjamia
suolaa
pippuria
voita paistamiseen

Pese ja kuivaa perunat. Tee ristikkäisviillot ja asettele uunipellille viillot ylöspäin. Perunoiden koosta riippuen paista noin 1,5 tuntia 175 asteessa. Voit halutessasi kääriä perunat folioon, mutta tämä ei ole pakollista. Paista sipulisilppua ja valkosipulia voissa pannulla keskilämmöllä noin 10 minuuttia ja mausta loppuvaiheessa siirapilla. Siirrä sivuun ja paista pekonisilppu rapsakaksi. Pilko paprikat pieniksi kuutioiksi. Sekoita keskenään kaikki aineet ja jätä tekeytymään jääkaappiin.

Liemessä-facebook ryhmässä ehdotettiin myös nyt ajankohtaista suppilovahverotäytettä. Mukaan paistettua sipulia, smetanaa,suolaa, pippuria. Se on siinä!

Liemessä? Päivittäistä vertaistukea Liemessä-Facebook ryhmässä.

AURINKOINEN LAMMASKEITTO

2011-10-01T07:51:00.002+02:00

Ihmettelin miten Nirso oli onnistunut käyttämään kauppareissulla 40 € käytännössä jauhelihakeittoaineksiin. Suurin syyllinen oli lähes kilo lampaan luomu-paistijauhelihaa, mutta tulihan siitä ihana soppa. Lammas kestää naudan jauhelihaa voimakkaammat maut seurakseen. Tämän reseptin myötä toivotan kaikille ihanan aurinkoista viikonloppua! :)

Tomaattinen lammassoppa (6 hlö)

400 g lampaan luomu paistijauhelihaa
2 keltasipulia
2 valkosipulinkynttä
1 prk luomu tomaattimurskaa
4 porkkanaa
4 perunaa
1 ps pakastevihanneksia
150 g homejuustoa
3 laakerinlehteä
kokonaisia mustapippureita
basilika, oregano, paprika...

Keitä kattilassa kuutioidut perunat, paloitellut porkkanat, sipulisiivut, laakerin lehdet, pippurit ja ripaus suolaa. Ruskista sillä välin jauheliha, sipuli ja valkosipuli. Mausta. Kun vihannekset ovat pehminneet lisää jauheliha-sipuliseos, tomaattimurska ja homejuusto. Anna juuston sulaa ja hauduttele hetki.

Liemessä? Päivittäistä vertaistukea Liemessä-Facebook ryhmässä.

SYNTISET ROCKY ROAD DONITSIT VOITTOON- VOITA UNELMIESI VIIKONLOPPU

2011-09-30T16:56:00.005+02:00

Herkuttelen harvoin, joten miksi ei vetäisi överiksi silloin kun on mahdollisuus? Haluan että makeannälkä todella lähtee ja pitkäksi aikaa. Voin kertoa että tällä lähtee! Rocky Road eli suklaa-pähkinä-vaahtokarkki makuyhdistelmä on periamerikkalainen herkku. Vielä kun Rocky Road kuorrute yhdistetään tuoreisiin rasvaisiin donitseihin niin taivas on lähellä. Nämä ovat varmasti myös lasten mieleen.

Liemessä-blogin Makupari, syntiset "Rocky Road" eli suklaa-pähkinä-vaahtokarkki donitsit ja Colombia-kahvi kisaavat Pauligin Makupari-kilpailussa. Äänestäneiden kesken arvotaan unelmien illallinen Chez Dominiquessa ja yön vietät ystäväsi kanssa Kämp hotellissa. Ei mikään normiviikonloppu!

Jos siis rehellinen herkku on sinun juttusi niin käythän äänestämässä Rocky Road donitsejani täällä. Samasta osoitteesta voitat unelmiesi viikonlopun!

Rocky Road Donitsit (15-20 kpl)

Taikina

7 g kuivahiivaa
1 dl sokeria
7,5 dl vehnäjauhoja
3 dl kädenlämpöistä täysmaitoa
2 kananmunan keltuaista
80 g suolatonta voita, pehmeänä ja kuutioituna

1 l rypsiöljyä paistamiseen

Kuorrute

200 g taloussuklaata
2 rkl jäähtynyttä Paulig Columbia kahvia
0,5 dl ruokotomusokeria

Koristeluun minivaahtokarkkeja ja mantelirouhetta.

Liota kuivahiiva kädenlämpöiseen maitoon ja anna tekeytyä 15 minuuttia. Lisää muut aineet ja vaivaa taikina tasaiseksi. Anna taikinan nousta 2 tuntia. Kauli taikina jauhotetulla alustalla noin sentin paksuiseksi levyksi. Tee rinkuloita esimerkiksi juomalasilla. Anna donitsien nousta noin puoli tuntia. Tee vielä reikä keskelle. Lämmitä paistorasva kattilassa 180 asteiseksi. Jos et omista lämpömittaria, rasva on sopivan lämpöistä kun taikinanpala nousee nopeasti pintaan ja alkaa ruskistua. Rasvan ei tule savuta. Pidä kattilan kansi lähettyvillä jos rasva sattuisi syttymään tuleen. Kansi tukahduttaa palon nopeasti. Upota donitsit rasvaan muutama kerrallaan reikäkauhan avulla ja paista 2-3 minuuttia kääntäen ne puolessa välissä. Aseta donitsit leivinpaperille tai ritilälle valumaan ja anna jäähtyä kokonaan ennen kuorruttamista.

Valmista kuorrute sulattamalla suklaa vesihauteessa. Lisää huoneenlämpöinen jäähtynyt kahvi. Sekoita joukkoon tomusokeria kunnes seos on sopivan juoksevaa. Upota donitsit suklaaseen ja ripottele heti päälle minivaahtokarkkeja ja mantelirouhetta. Voit myös saksia isoista vaahtokarkeista pieniä palasia.

Liemessä? Päivittäistä vertaistukea Liemessä-Facebook ryhmässä.

SUPPILOVAHVERO-PERUNAPIIRAKKA

2011-09-30T09:34:00.003+02:00

Sienestys ja marjastus julkisilla ei ole tuntunut houkuttelevalta vaihtoehdolta. Metsässä on kuitenkin tällä hetkellä valtavasti suppilovahveroita joten katsoin nopeasti netistä miltä se nyt ihan tarkalleen ottaen näyttikään. Lähdin lenkille Keskuspuistoon ja otin varmuudeksi muovipussin mukaan. Lopulta kökin koko tunnin metsässä ja sainkin saaliiksi reilun litran suppilovahveroita, siis keskellä Helsinkiä. Sienestäminen oli mielettömän rentouttavaa ja taisin vähän hurahtaa. Kaupunkilaisena harvassa myös ovat ne hetket kun voit valmistaa ruokaa itsepoimituista antimista. Suppilovahveropiirakkaan voi lisätä mitä jääkaapista sattuu löytymään; vanhat juuston käntyt, eiliset keitetyt perunat, pekonia, sipulia, muita sieniä, yrttejä...

Nopea suppilovahvero-perunapiirakka (6 hlö)

1 l suppilovahveroita

1 keltasipuli

3 keitettyä perunaa

100 g manchegojuustoa (tai muuta vahvaa juustoa)

3 kananmunaa

2 dl kermaa

ripaus muskottipähkinää

suolaa

voita paistamiseen

Sunnuntain ruisperunataikina (pakaste)

Paista sipulit ja suppilovahverot voissa pannulla. Ota sivuun. Kuutioi perunat ja ruskista pannulla. Tee täyte sekoittamalla kaikki aineet sekaisin. Kaulitse taikina, muotoile pellille ja lisää täyte. Paista uunin alatasolla noin 30 minuuttia 175-200 asteessa.

--

Sunnuntain rustiikkinen ruisperuna-valmistaikina toimi yllättävän hyvin ja maistui miellyttävälle, joskin hieman rasvaiselle. Voihan olla että extrarasva imeytyi lisäämästäni manchegojuustosta.

Liemessä? Päivittäistä vertaistukea Liemessä-Facebook ryhmässä.

GAIJIN - ROHKEA RASAVILLI

2011-09-27T13:31:00.004+02:00

Gaijinin lahjakortti oli poltellut taskun pohjalla jo viime keväästä lähtien. Täydellinen tilaisuus testata Farangin omistajien uusin tarjoitui 1-vuotis hääpäivänämme. Valmistauduin iltaan huolella; kävin kampaajalla, pyyhin korkokengät pölystä, kaivoin täydellisen pikkumustan kaapin pohjalta ja herättelin ruokahalua tunnin kävelylenkillä. Odotukset olivat siis korkealla niin illan kuin ravintolankin suhteen.

Varasimme pöydän viimeiseen kattaukseen klo 20, sillä emme halunneet ketään hengittämään niskaan kun kerrankin pääsisimme istumaan alas rauhassa. Olin esittänyt erikoistoiveen rauhallisesta pöydästä. Saleja on kuitenkin vain yksi joten omaa kutukoloa on turha odottaa.

Tavoitteena oli polttaa 200 euroa. Listaa nopeasti silmäiltyämme ymmärsimme että se ei tulisi olemaan ongelma. Tilasimme 9-ruokalajin maistelumenu Gaijinin (64 €)ja edullisemmat viinipaketit (42 €). Ryystäessäni pehmeän vaniljaista Mao Mao-alkudrinkkiä, keittiössä hääri nopeasti laskettuna seitsemän kokkia, salissa tarjoilijoita varmaan saman verran. Keittiössä näytti olevan hyvä tekemisen meininki.

Vihersimpukka vetäistiin kerralla jolloin eri maut sekoittuivat iloisesti suusta.

Illan paras: "Lammashampurilainen"

9. ruokalaji, vasikanposki, ei ollut mikään pikku piiperrys. Ei jäänyt nälkä.

Illan viimeisteli sake-karviaissorbetti. Ensi-illassa myös uusi otsatukka :)

9-ruokalajin maistelumenu Gaijin pyöräytettiin käyntiin hörppäsemällä vihersimpukka kuorestaan. Viinipaketti toimi saumattomasti, mutta aasialaiset maut toimivat erityisen hyvin keittiön yllätyksen, saken, kanssa. Seuraavan suussasulavan alkupalan nimesimme "lammashampurilaiseksi". Se oli illan paras, mutta ei mitenkään istunut menuuseen kokonaisuutena. Loppu menu jatkui luontevasti: ankeriasta, taskurapua, karamellisoidut possun ribsit, yön yli haudutettua vasikanposkea...Puolessa välissä pyysimme tarjoilijaa hidastamaan tahtia annosten tulviessa pöytään. Tarjoilija suostui, mutta napautti kuitenkin että ruokia voi syödä yhtäaikaakin. Menun viimeisteli täydellisesti kirpakka sake-karviaissorbetti.

Hintatason kyllä selittää tarvittava henkilökuntamäärä jota tämän tasoisen paikan pyörittäminen vaatii. Silti hinta on kova, joten voidaan puhua eliitin etuoikeudesta. Pelkälle drinkille voi pistäytyä helsinkiläisittäin suht edullisestikin. Helsingistä ei löydy Gaijinille aasialaisen keittiön haastajaa muutoin kuin omasta leiristä Farangista. Parasta Gaijinissa oli aistittavissa oleva rohkea ja innostunut edelläkävijän asenne, joka huokui niin keittiöstä, ravintolasta kuin omistajastakin. Gaijin rikkoo rajoja miltä huippuravintolan tulee näyttää ja kuulostaa. Tomi Björck ei myöskään tyydy Helsingin valloitukseen, vaan lähtee luotsaamaan Farang ravintolaa myös lahden toiselle puolelle Tukholmaan.

+ tyylikäs sisustus

+ innostunut ja rento henkilökunta

+ innovatiivinen ja rohkea aasialainen keittiö

+ mielenkiintoinen drinkkilista

+ mahdollisuus piipahtaa vain drinkille baarin puolella

- hälyinen baaritunnelma ja huono akustiikka

- liian nopea tahti

- hintataso

Viinivinkki

Valitsetko viinin etiketin perusteella? Viinimaailman ehkä tämän hetken kick-assein viinintuottaja on Charles Smith. Tämän kikkarapää ex-rokkibändimanagerin pulloista löytyy asenteellisimmat etiketit. Kungfu Girl-riesling (45 €) on yksi Gaijinin suosituimpia viinejä.

Liemessä? Päivittäistä vertaistukea Liemessä-Facebook ryhmässä.

ROSKISDYYKKARIN SISUSTUSPÄIVÄKIRJA: OLOHUONE

2011-09-17T07:24:00.002+02:00

Meneillään olevat Habitare-messut inspiroivat sisustamaan. En tietenkään ehtinyt itse messuille, mutta kampaajalla selailin Divaania kaihoisasti ja mietin mistä nämä asunnot oikein löytyvät ja kuka niissä asuu. Ei ainakaan lapsiperhe helsingin lähiöstä.

Avokeittiö ja olohuone on kotimme sydän ja vietämme siellä paljon aikaa. Tässä vaiheessa olohuoneen näkyvin sisustuselementti oli kirkuvan punainen Cars-teltta keskellä lattiaa. Toinen selkeä epäkohta oli yli vuosi sitten hankittu "väliaikainen" kirjahylly joka on toki kokonsa puolesta käytännöllinen, mutta ei miellyttänyt sisustuksellista silmääni.

Jaffan vappujuliste vuodelta 1959 odottaa vielä ripustamista.

Roskisdyykkarin 500 €:n kasvojenkohotus olohuoneelle:

- Yksi iso nojatuoli vaihdettiin kahteen 60-luvun keinonahkaiseen pikkunojatuoliin (Huuto.net yht. 62 € + 30 € kuljetus)
- Vanha kirjahylly myytiin huuto.netissä ja tilalle hankittiin huuto.netistä tiikkinen tanskalainen Westergaard kirjahylly (Huuto.net 350 €)
- Pikkupöytä valjastettiin lehtipöydäksi. Ajattelin ehkä maalata sen kirkkaan keltaiseksi tai punaiseksi. (Huuto.net 35 €)
- Jaffajuliste ripustetaan kaapin päälle (Ekovintti 24,50 €)

Lopuksi vielä Aqvia lukijakilpailun satoa. Voittaja arvottiin mutta lupasin toteuttaa mielenkiintoisimman kuuloisen reseptin blogissa. Pick pick yum yum-blogin pitäjä Annika ehdotti poreilevia pirtelöitä, joista tämä banaani-rosmariinilassi oli pakko kokeilla. Ihanan poreileva mutta samaanaikaan täyteläinen juoma! Kannattaa juoda koko lassi kerralla sillä yön yli jääkaapissa levännyt kerrostunut litku oli aika ilkeän näköistä.

Banaani-rosmariinilassi

Aja banaani, lusikallinen (laitoin itse 1 dl) jugurttia, tilkka maitoa, sekä hienonnettua tuoretta rosmariinia sileäksi. Voit makeuttaa muscavado sokerilla tai hunajalla. Siivilöi ja hapota hiilihappovedellä.

BLOGIN TAKANA: JENNI HÄYRINEN

2011-09-02T10:24:00.002+02:00

Verkkomedia VapaMedia pyysi haastattelua Blogin Takana-sarjaan, josta tässä YouTube videopätkä. Koko haastattelu on luettavissa VapaMedian sivuilta. Ei ollut ihan halppo vastailla nopeasti mitä sanoista tulee mieleen kun tuntui että jännitykseltä päässä ei liiku mitään :)

AAMUKAHVI - PÄIVÄN PARAS HETKI

2011-09-01T10:04:00.004+02:00

Tämä saattaa kuulostaa hullulta, mutta en omista kahvinkeitintä. Hankkiuduimme vanhemmiltani peritystä 90-luvun nuuskapumpusta eroon samalla kuin sain kauan haaveilemani Francis Francis! espressokeittimen. Sen jälkeen ei ole ollut sumppiin paluuta. Päivän paras hetki on aamulla kun valmistan ison kupillisen lattea ja istahdan koneelleni miettimään tulevan päivän kulkua.

Koen olevani etuoikeutettu kun pääsin eilen illalla tutustumaan Pauligin Vuosaaren paahtimoon. Maistelimme tai tarkemmin ottaen ryystimme eri kahvilaatuja ja valmistimme oikeaoppisesti espressoa MM-kisakoneilla. Vertailun vuoksi; maistoimme kuutta eri kahvilaatua kun Pauligin viralliset maistajat saattavat maistaa jopa 200-300 kupillista päivittäin.

Tarkastelimme myös lasin läpi (valitettavasti ilman kameroita) modernin paahtimon puolella hääriviä työntekijöitä. Kaikesta heijastui arvostus työntekijöitä ja heidän ammattitaitoaan kohtaan. Samasta syystä tehdas on pysynyt Suomessa. Nykypäivänä harvinaiset pehmeät arvot tekivät vaikutuksen. Kyllä Paulig bisnestäkin tekee suomalaisen juodessa keskimäärin 4-6 dl kahvia päivässä.

Kahvi maistetaan kahdella lusikalla jotta pöpöt eivät lähde kiertämään maistajien kesken. Yllätyin että kahvi tulee maistaa jäähtyneenä. Kauhoimme kahvia rivissä kovaäänisten ryystöäänien täyttäessä koulutustilan. Jos olet kiinnostunut maistajan ammatista niin mieti vielä hetki; ikäsi pitää alkaa 2:lla ja elämä on vähintäänkin puritaanista. Mm. tupakka, alkoholi, sipuli, valkosipuli chili, kala ja ananas on kielletty. Jopa käyttämäsi hammastahnamerkki on määritelty tarkasti.

Tiesitkö tämän kahvinkeittämisestä?

1. Älä käytä kahvipannua veden kaatamiseen kahvinkeittimeen. Kahvin rasva tukkii ja sotkee nopeasti keittimen.

2. Älä ravista kahvipuruja suodattimessa. Tämä tukkii suodattimen hienot huokoset.

3. Sekoita valmis kahvipannullinen jotta eri vahvuiset kerrokset sekoittuvat.

Paulig etsii täydellistä makuparia eri kahvilaaduille. Kilpailussa tehtävänä on miettiä tietylle kahvilaadulle sopivin makupari. Se voi olla jälkiruoka tai muu herkku. Kun aamukahvini on juotu, lähdenkin tässä hakemaan Postista kahvipaketteja kottikärryjen kera. Makuparin lisäksi pitää myös ratkaista millä ihmeellä keitän sitä kahvia. Keskustelu kahvinkeitosta ja täydellisen makuparin kehittämisestä jatkuu Liemessä Facebook-ryhmän puolella :)

KAHDEN VIIKON VÄHÄHIILARINEN RUOKAVALIO

2011-09-01T08:08:00.000+02:00

Huom! Tämä kirjoitus on monen vuoden takaa (ehkä vuodelta 2007), mutta menin sorkkimaan sitä jolloin julkaisuaika muuttui...

Joni valmistautuu painikisoihin ja kisapainoon on matkaa kolmisen kiloa ja aikaa kaksi viikkoa. Aikaisemmin hyväksihavaittu ja helppo tie väliaikaiseen painonpudotukseen on ollut Atkinsin dieetti. Tällä kertaa painoa ei tarvitse pudottaa niin paljoa ja muutenkin helpottaaksemme dieetin aikaista elämää kokeilemme vähähiilihydraattista ruokavaliota totaalikiellon sijaan. Käytännössä tämä tarkoittaa että sallimme jonkun verran hiilareita hedelmistä ja välipalarahkasta. Ja miksi puhun me muodossa? Noh, paljon helpompaa laittaa ruokaa kun molemmat syövät samat ateriat ja tuntuisi epäreilulta mussuttaa hiilaripommeja toisen nenän edessä.

Nyt on hyvä hetki tutustua vähähiilariseen ruokavalioon kanssamme. Jos sinusta tuntuu että olet hiilarikierteessä (kova makeanhimo) tai olet muuten kiinnostunut aiheesta, kannattaa seurata sivujamme seuraavat 2 viikkoa. Julkaisemme päivittäin ruokavalioon sopivan ruoan reseptin ja kerromme muutenkin dieetin kulusta. Useimmat reseptit toimivat normaalinkin ruokavalion kanssa loistavasti kun lisukkeeksi valmistetaan peruna tai riisi.

Tähdentäisin vielä että uskomme pysyvään painonhallintaan ja tasapainoiseen kevyeen ruokavalioon. Vähähiilihydraattinen ruokavalio on kyllä nopea tapa saada paino alas esim. painikisoihin, mutta pysyvään painonhallintaan tarvitaan myös pysyvää elämäntapamuutosta, joka voidaan saavuttaa ilman ihmedieettejä.

Pikakertaus kielletyistä aineista:

pasta
riisi
peruna (tärkkelystä sisältävät)
leipä
sokeri (pullat, limut, karkit, mehut)
maito

Suositaan:

lihaa
kanaa
kalaa
juustoja
vihanneksia
hedelmiä
kananmunia
täysjyvä tuotteita rajallisesti (esim ruisleipä)
vettä

Atkinsin Keittokirja - arvostelu

HÄMÄLÄINEN GINGER ALE

2011-08-31T14:24:00.001+02:00

Vielä aamulla ajattelin että tässähän on monta tuntia aikaa osallistua Aqvian järjestämään hiilihapotuslaite-kilpailuun. Liemessä-blogissa ei turhia hötkyillä. Lukijoille jaettiin yksi laite, mutta myös bloggaajat tavoittelivat kyseistä aparaattia omakseen. Aamulla kirjoitin kauppalistaa Ginger Alea varten ja samalla avasin sähköpostin. Voittajaksi oli jo oikeutetusti julkistettu Paubella-blogi. Onnea voittajalle!

Halusin kuitenkin testata laitetta tositoimissa ja valmistin kotitekoista Ginger Alea.

AQVIA hiilihapotuslaite-arvio:

+ Tyylikäs muotoilu
+ 4 värivaihtoehtoa
+ Helppo käyttää: käytännössä hiilihapotettu vesi valmistui nappia painamalla
+ Rajattomat mahdollisuudet tehdä erilaisia drinkkejä kuten lukijoiden keksimät reseptit osoittavat
+ Näyttää arvokkaammalta kuin on (ovh 135 €)

- Vie tilaa keittiötasolla

Lukijoiden resepteistä valikoitui useampikin houkutteleva resepti. Olen valinnut testattavan lukijareseptin joka nähdään sekin blogissa pian. Oma ideani oli tehdä kotikutoista Ginger Alea. Tämän helpohkon reseptin löysin Simply Recipes-sivustolta. Helppoudesta huolimatta siitä kehittyi kuitenkin hieman isompi projekti kuin ajattelin kaikenmoisten kippokuppojen, sitruspusertimien ja kattiloiden kanssa.

Ginger Ale Riedelin laseissa. Kuva saattaa sisältää tuotesijoittelua ;)

Kotikutoinen Ginger Ale (2 hlö)

2 dl vettä
0,5 dl raastettua inkivääriä

2 dl vettä
1 dl sokeria

hiilihappollista vettä

1 lime
jäitä ja limelohkoja koristeluun

Keitä vettä ja raastettua inkivääriä hiljalleen 5 minuuttia. Anna jäähtyä. Siivilöi inkiväärinrämmäleet. Kuumenna toisessa kattilassa vesi ja lisää siihen sokeri. Anna liueta. Valmista pari desiä vettä hiilihapotuslaitteella tai osta valmista sodavettä. Sekoita drinkit tässä suhteessa: 1 dl inkiväärivettä, 1 dl hiilihapollista vettä, 2/3 dl sokerivettä. Koristele ja nauti heti.

RAVINTOLAPÄIVÄ FIILISTELYÄ

2011-08-23T06:34:00.000+02:00

Korkkasin Ravintolapäivän Pikku-Matuskan kaalipiirakalla ja Buratinolla.

Pääsin kurkistamaan Chiaroscuron tunnelmalliselle terassille.

Törmäsin virolaisiin ruokabloggaajiin jotka kertoivat että
BOM! Katuköökin ahven oli päivän paras.

Matikka ei ollut kundien vahvin puoli mutta ruoka sitäkin parempaa.

Se kuuluisa take-away ahven kanttarelleilla. Odotus oli palkittu!

A-kioski Herkku keräsi jonoa. Tuntui että vohvelit olivat erittäin påp!

Mini oli niin innoissaan katutaiteesta ettei muffinssikaan maistunut.

Ravintola Rattaassa oli enää jäljellä jälkkäreitä auringon laskiessa.

KUPLIVA LUKIJAKILPAILU

2011-08-22T09:08:00.002+02:00

Tällä viikolla testataan Aqvian hiilihapotuslaitetta. Siinä se nyt möllöttää meidän keittiössä. Komeahan se on. Nyt pitäisi enää keksiä mitä ihmettä sillä teen. Mukana tuli makutiivisteitä, mutta mieluummin teen alusta asti juomasekoitukset. Ainakin kotitekoisen Ginger Alen tuolla väsäisi varmaan kätevästi. Ideat on kuitenkin toistaiseksi vähissä joten autatko minut tästä liemestä? Testaan parhaan idean blogissa joten keksi joku hyvä :)

Ehdota siis makuyhdistelmää tai juomareseptiä jota kokeilisit hiilihapotetun veden kanssa. Kaikkien jeesanneiden kesken arvotaan yksi Aqvia hiilihapotuslaite (arvo n. 135 €). Värivaihtoehdot ovat musta, kerma, lime tai oranssi. Osallistua voi kommentoimalla blogissa tai Liemessä Facebookryhmässä. Osallistumisaikaa on perjantaihin 26.8 klo 24 asti. Osallistumisen jälkeen voit käydä fiilistelemässä laitetta täällä.

Pulppuaako ideoita? ;) Onnea matkaan!

BLOGIKIERROS: HAMPURILAINEN

2011-08-17T10:46:00.003+02:00

Ystävien häiden jälkeisenä päivänä teki mieli jotain isoa ja rasvaista. Lähimpään McDonaldsiin on onneksi sen verran kilometrejä että nopeammin saan kuvun täyteen hakemalla kotikutoisen hampurilaisen ainekset lähikaupasta. Tätä ei voi sanoa pikaruuaksi mutta ei siinä väsymyksen tilassa muutakaan järkevää olisi pystynyt tekemään kuin ruokaa.

Kuvassa näkyvä hampurilainen nautti erityisen paljon suosiota Liemessä-Facebookryhmässä. Kotikutoinen gourmet-hamppari syntyy pinoamalla Fazerin ruispaahtosämpylöitä, feta-kurkku-jugurttikastiketta, jauhelihapihvin, goudajuustoa, tomaattisiivun, marinoituja punasipuleita ja pakollisen vihreän verson. Päälle tökkäsin tikunnokkaan muutaman kalamataoliivin.

Marinoidut punasipulit ovat parhaimmillaan ja kauneimmillaan yön yli marinoituneina, mutta nälkäisenä muutama tunti sai riittää tällä kertaa.

Feta-kurkku-jugurttikastike

5 dl turkkilaista jugurttia
1/2 kuorittua kurkkua pilkottuna
1 pkt aitoa fetaa paloina
1 tl vahvaa sinappia
1 tl hunajaa
pippuria

Sikailua muualla:

Inkiväärihillo
Kansa on puhunut. Toukokuun ruokahaasteen voittajareseptiksi kilvoitteli Inkiväärihillon possu-punajuuriburgeri karamellisoidulla punasipulilla ja valkosipulisella tuoretomaattitahnalla. Se on myös pisin nimi hampurilaiselle johon olen törmännyt ;)

The Culinarista
The Culinaristan hampurilainen on kunnianhimoinen. Kaikki on tehty itse sämpylöistä lähtien. Hampurilainen tarjoillaan itsetehtyjen ranskalaisten kera.

Fanni & Kaneli
Jos haet täydellistä hampurilaista, löydät sen Fanni&Kanelin keittiöstä. Entä onko tullut aikaisemmin mieleen grillata suolakurkkuja? Reseptiä siivittävät kauniit kuvat.

Ruokahommia
Vaatimaton maailman paras hampurilainen juontaa juurensa kuuluisan Pioneer Womanin reseptiarkistoon. Hampurilaisen sydän on reilu homejuustokimpale.

Koemaistaja
Kasvisvaihtoehdon tarjoaa Koemaistajan halloumburgerit. Koemaistaja vinkkasi vielä Facebookissa lisäämään reseptiin isoja kapriksia.

Liemessä
Liemessä-keittiössä on herkuteltu aikaisemminkin: Jennin burgeri kanalla tai Jennin burgeri VOL II lammaspihvillä vuodelta 2009 maistuvat varmasti edelleen.

HYVÄ RUOKA, PAREMPI ELÄMÄ

2011-08-01T06:48:00.000+02:00

Tilanne tosielämästä lomien jälkeen.

Kesä meni, kilot jäi? En siltikään edes aio puhua laihdutuksesta koska en usko siihen. Ylimääräiset kilot kyllä karisevat jos omaksut pysyvästi terveellisen elämäntavan. On myös yleinen harhaluulo että terveellinen elämäntapa tarkoittaisi hyvästä ruuasta ja nautinnoista luopumista. Päinvastoin! Terveellinen ruoka on synonyymi hyvälle ruualle ja elämästä nauttimiselle. Väitteeni perustuu sille että terveellinen ruokavalio on mielestäni hyvää itsetehtyä kotiruokaa. Uskon myös että painonhallinnan kannalta ratkaisevampaa on ruokavalio kuin liikunnan määrä. Tässä viisi pientä askelta jotka ovat mahdollisia toteuttaa myös arkihulinan keskellä:

5 Askelta Parempaan Elämään

1. Valmista itse ruokasi

Kun valmistat itse ruokasi tiedät mitä syöt. Joudut myös nähdä vaivaa ruokasi eteen, nälkä kasvaa ja ruoka maistuu paremmalta. Lounaspaikoissakin voit kysyä tarkemmin annoksista. Usein voit myös valita lisukkeeksi keitetyt perunat tai salaatin ranskalaisten sijaan.

2. Karsi ruokavaliosta sokeri, vaalea leipä, alkoholi ja einesruoka

Yleisimmät piilosokerit tulevat limuista, jugurteista ja mehuista. Jos haluat satunnaisesti herkutella leivonnaisilla käy kahvilassa syömässä yksi leivonnainen sen sijaan että leivot pellillisen kotona. Jätä vaalea leipä kokonaan pois. Olut ja siideri torpedoivat tehokkaasti kaikki yritykset terveellisempään elämään ja painonhallintaan. Tästä lähin janojuomasi on vesi. Einesruoka on kyllästetty lisäaineilla, suolalla, sokerilla ja tiesmillä. Uusimmat tutkimukset myös osoittavat että kevyttuotteet ja niissä käytettävät keinomakeutusaineet jopa lihottavat. Allekirjoitan väitteen omien kokemusten valossa. Tämän blogin alkutaipaleella urheilin kuusi kertaa viikossa, söin kevyttuotteita ja tuntui "että en voi syödä mitään". Nyt syön rasvaisiakin ruokia, nälkä pysyy poissa ja pikemminkin yritän syödä tarpeeksi ettei paino tippuisi.

3. Ratkaiseva hetki

Mikä on se ratkaiseva hetki joka määrittää ruokavaliosi? Useimmille se on kaupankassa. Älä laita sitä sokeria, vaaleaa leipää, olutta ja einesruokia ostoskoriisi. Helppoa!

4. Ole aktiivinen

Useimmat meistä eivät ehdi kuntosalille viisi kertaa viikossa. Nauti elämästä ja ole aktiivinen, harrasta, tapaa ystäviä, jätä auto kotiin, liiku kävellen tai pyörällä ja jätä telkkarin katsominen vähemmälle. Olimme Minin kanssa kesäretkellä Suomenlinnassa. Työnsin rattaita mukulakivillä tuntikaupalla ja voin kertoa että se oli varmasti kuluttavampaa kuin illalla tekemäni "oikea urheilusuoritus" eli kävelylenkki.

5. 90/90-sääntö

Kun olet jo omaksunut uuden terveellisen elämäntavan voit soveltaa 90/90-sääntöä. Syö 90 % ajasta ja 90% ruokavaliostasi terveellisesti. Se riittää. Kyllä minäkin käyn siellä mäkkärissä pari kertaa vuodessa :) Pian kuitenkin huomaat että et edes halua syödä roskaruokaa, sipsejä ja limuja vaan arvostat enemmän perheen kanssa yhdessä valmistettua herkullista kotiruokaa.

TEE-SE-ITSE GRAAVILOHIHERKKUJA - SÄÄSTÄ JOPA 33 %!

2011-07-22T21:36:00.002+02:00

Työtilanteen pakoittamana jouduin pitämään muutaman viikon kesälomaa. Ei se pelkkää kärsimystä ollut; teimme kesälomareissun landelle, fiksasin fillarin ja olen nauttinut kesäisestä kaupungista. Nyt on taas täysi tohina päällä ja toivottavasti se heijastuu blogiinkin!

Ruokavalio perinteisesti kevenee kuin itsestään lämpömittarin elohopean noustessa. Kala on mitä mainioin kesäruoka. Graavasin itse lohet, säästin pitkän pennin ja loihdin kesäherkkuja uusien perunoiden ja sillin kera noposteltavaksi.

Lohen graavaus on helppoa!

Osta ruodoton lohifile tai poista ruodot pihdeillä. Jos haluat pienemmän palan niin osta mieluiten paksu niskapala. Suolaa kala karkealla merisuolalla, tillillä, pippurilla ja sokerilla, kääri tiiviiseen kääröön leivinpaperiin, kelmuun tai folioon. Anna graavautua 1-2 päivää jääkaapissa painon alla (esim. lautanen).

Lohirulla (6 hlö)

500 g graavilohta
1 pkt tuorejuustoa (Philadelphia natural)
1 pkt ruohosipulituorejuustoa
1 dl creme fraiche
1 rkl sitruunamehua
tilliä
pippuria
suolaa

Leikkaa graavattu lohifilee ohuiksi levyiksi. Tein fileesta 3 "laattaa" jotka ladoin yhdeksi isoksi levyksi elmukelmun päälle. Sekoita täyte ja levitä fileiden päälle. Rullaa kelmun avulla, kääri tiukaksi paketiksi kelmuun ja laita pakkaseen.

Poista kelmu ja leikkaa 2 cm:n paloiksi. Ensimmäinen satsi oli pakkasessa vain muutaman tunnin. Seuraava yön yli. Kunnolla pakastunutta pötköä oli paljon helpompi leikata ja siitä tuli siistejä paloja. Toki viipaleiden sulamista pitää odotella tovi.

Mummonkurkut

Mummonkurkut ovat ikisuosikki ja niitä on tehty monasti ennenkin. Ohje löytyy arkistojen kätköistä Suomi P*kele-menusta.

Saaristolaisleipänapit löytyivät Stockmannilta. Sormisuola viimeistelee lohen.

Lohipastrami-ohjeen löysin Lilyn The Culinaristan palstalta. Tummanleivän ystävänä vaihdoin vaalean patongin saaristolaisleipään. Hauskat saaristolaisleipänapit löytyivät Stockmannilta mutta voit tehdä pyöreitä pikkuleipiä vaikka piparkakkumuotilla tai lasilla Realista.

Lohipastrami ( 8 hlö)

lohen selkäfileetä
suolaa
sokeria
pippurisekoitus (musta, valko, viher ja/tai roseepippuria)
(juustokuminaa)

Leikkaa ruodottoman ja nahattoman lohen keskiosasta noin 3 cm paksu ja 8 cm pitkä pötkö. Ripottele jokaiselle sivulle mausteseosta sekä rullaa pötkö tiukkaan elmukelmupakettiin ja laita jääkaappiin vähintään pariksi tunniksi maustumaan. Itse annoin lohen levätä yön yli.

Poista lohi kelmusta ja käytä se nopeasti kuivalla kuumalla pannulla. Lohen on tarkoitus kypsyä pinnasta vain muutaman millin. Anna jäähty hetki ja rullaa takaisin elmukelmuun. Laita rulla pakkaseen muutamaksi tunniksi. Poista kelmu ja leikkaa muutaman sentin paksuisiksi viipaleiksi. Tarjoile pastramiviipaleet saaristolaisleivän ja avokado-wasabitahnan kera.

Avokado-wasabitahna

avokadoa
limetti
valkosipulinkynsi
wasabia
suolaa & pippuria

Sekoita avokado, lime ja murskattu valkosipulinkynsi ja mausta wasabilla sekä suolalla ja pippurilla.

ROSKISDYYKKARIN SISUSTUSPÄIVÄKIRJA

2011-07-03T20:35:00.004+02:00

Minin synttärijuhlat lähestyivät. Elämäni ensimmäisen täytekakun leipominen hieman jännitti mutta ahdistuskohtauksia olen saanut ainoastaan huushollista. Alkuvuoden olen kulkenut kotona laput silmillä mutta nyt menin vahingossa raottamaan silmiäni. Olohuoneen "väliaikainen" kirjahylly oli edelleen paikallaan, romuromanttinen kesäparvekkeemme haki vielä vähän muotoaan, kaupunkiviljelmämme tuotti satoa yhden happaman tomaatin ja Nirso naljaili kourallisesta sisustus- ja kunnostusprojekteja jotka eivät ole valmistuneet. Kauhean kädenväännön jälkeen tilasin huuto.netistä 60-luvun teakisen kirjahyllyn. Se on niin hieno mutta kuulemma liian pieni. Ei se voi olla kun se on niin hieno ;) Ekovintin supersuosittu Jaffan vappujuliste vuodelta 1959 (talomme rakennusvuosi) tulee avokeittiöön. Kehykset löytyivät naapuritalon roskalavalta mutta ehdin rikkoa ne ennen kuin sain taulun seinälle. Parvekkeen sisustin 100 eurolla. Haaveilen että joku lämmin ilta katan meille kynttiläillallisen ulos.

Muuten hyvä mutta vain 33 % marketoista selvisi hoidossani yli 24 tuntia.

Parvekkeen 100 euron kasvojenkohotus:
Tuolit: Ruotsalaiset 70-luvulta / Huuto.net
Pöytä: 50-luvun retro parvekepöytä / Huuto.net
Matto: Tiimari
Kukkakimppu: Naapuritalon ojasta
Marketat: Stockmann
Minin paita: Marimekko / Fida

MAAILMAN ENSI-ILTA: BLOGIPIKNIKVIDEO

2011-06-17T06:27:00.001+02:00

Jo perinteeksi muodostunut ruokabloggaajien piknik järjestettiin viime sunnuntaina auringon paistaessa täydeltä taivaalta. Monet samat vanhat naamat olivat menossa mukana tälläkin kertaa. Uusiakin uskaltautui mukaan. Vispiläkauppiaat sulkeutuivat suosioon heti kättelyssä junailemalla Sunrise viinisponssin piknikille. Maukkaimman piknikiruuan tittelin nappasi Kannat Kattoon-blogin punajuurikeksit. Mielenkiintoisin piknikruoka tuli Lähi-idästä tai tarkemmin ottaen Ketunkeittiöstä.

Ohjaajasetä sanoi että jaksatte katsoa nettivideoita keskimäärin 40 sekuntia. Sinnitelkää edes sinne asti vaikkakin oma suosikkikohta on ihan loppu kun Mini istahtaa Nirson päälle mutustamaan Viva Ciabattan patonkia. Liemessä-Facebook ryhmäläiset saivat ennakkonäytöksen jo eilen. Nyt maailman ensi-illassa blogipiknikvideo, olkaa hyvä!

Liemessä-blogin ensimmäisen videopostauksen kunniaksi avaan kilpailun! Kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan Adoben sponsoroima Premiere Elements 9 videoeditointiohjelma (arvo 100 €). Osallistut lähettämällä suosikkivideosi linkin (esim. You Tube) Liemessä-facebook ryhmään tai kommenttilaatikkoon. Kommenttilaatikkoon vastauksen jättäneiden tulee olla rekisteröitynyt. Anonyymit eivät luonnollisesti voi osallistua. Kilpailu sulkeutuu pe 24.6 klo 24. Arvonta suoritetaan su 26.6.2011 mennessä ja voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti.

Perunasalaatti ruåttiksi eli ruotsalaisilla uusilla perunoilla.

Oma panokseni piknikille oli perunasalaatti, mansikka-vuohenjuustovartaat ja jäiden kanssa juotava Moët Ice Imperial skumppa. Tämä nimenomaan piknikille kehittämäni perunasalaatti kiteyttää mielestäni blogini ruokafilosofian; ruokaa hyvistä raaka-aineista, kevyttä mutta samaanaikaan ruokaisaa ja herkullista. Maku on kuitenkin tärkein!

Perunasalaatti

Uusia perunoita
Pinaattia
Isoja kapriksia
Varrasleipäkrutonkeja (varrasleipämurusia, valkosipulia ja oliiviöljyä pyöräytetään pannulla)

Kastike

Oliiviöljyä
Vaaleaa balsamicoa
hunajaa
suolaa
pippuria
vahvaa sinappia

Tämän kertaisten osallistujien takaa löytyvät nämä ruokablogit: Omenaminttu, Kannat Kattoon, Pastanjauhantaa, Hannan Soppa, Sorsanpaistaja, Viva Ciabatta!, Ketunkeittiö, Äijäruokaa, Pumpkin Jam, Ruokahommia, Kädenvääntöä ja Prinsessakeittiö.

Nyt kun joku taas ihmettelee että miten tähän salaseuraan pääsee mukaan niin helposti. Ruokabloggaajana olet sydämellisesti tervetullut blogitapaamisiin. Seuraava tapahtuma järjestetään näillä näkymin lokakuussa. Voit laittaa vaikka minulle privaviestiä liemessa@hotmail.com niin lisään sinut postituslistalle. Toivottavasti tavataan pian! :)

HELPPO PIIRAKKA

2011-06-09T06:20:00.001+02:00

Viime viikolla alkoi lähtölaskenta pääni menoksi. Uteliaimmat voivat käydä Liemessä-facebook ryhmässä katsomassa mistä on kyse ja mitä lupasin jos statukseeni tulee yli 100 peukkua. No tuli 110. Viime viikkojen hektisyys alkaa helpottamaan kesää kohti mentäessä. Yhdelle työkeikalle tein evääksi tämän helpon päärynäpiirakan. Ohje löytyi samasta osoitteesta kuin edellinen Ceramic Canvakselta kopioitu nauhaparsapiirakka. Tämä on niin helppo että ei tarvitse olla mikään mästersefi onnistuakseen. Valmistusaika 15+30 minuuttia.

Piirakka menossa uuniin.

Making-of päärynäpiirakkakuva. Kuvassa on Keskuspuistosta napattu omenapuunoksa. Ei sillä mitään oikeata tekemistä ole kuvan kanssa mutta näytti hauskalta.

Päärynäpiirakka (2-4 hlö)

1 lehtitaikinalevy
1 päärynä
50 g vuohenjuustoa
1 dl creme fraichea
1 tl hunajaa
0,5 tl kanelia
sitruunan kuorta raastettuna
nokare voita
1 tl ruokokidesokeria
(sitruunamehua)

Sekoita tahna vuohenjuustosta, creme fraichesta, hunajasta ja kanelista. Levitä tahna sulatetulle taikinalevylle ja lado päärynäsiivut päälle. Ripottele päälle raastettua sitruunankuorta, voinokareita ja ruokokidesokeria. Paista uunin keskiosassa 200 asteessa noin 30 minuuttia.

--

Tietysti valmistaikina on aina valmistaikina mutta toimii tässä kohtaa. Piirakka ei ole selkeästi makea joten sokeria ja hunajaa kannattaa lisätä jos tykkää makeammasta. Itse tykkäsin että vuohenjuuston suolaisuuskin tulee vielä esille. Päärynät menevät aika ruskeiksi paistettaessa. Tähän voisi kokeilla päärynäviipaleiden marinoimista sitruunamehulla ennen paistoa.

NAUHAPARSAPIIRAKKA

2011-06-02T13:04:00.001+02:00

Isovanhemmat ovat kidnapanneet Minin maalle. Jääkaapissa odotti hallin korvasienet ja villiparsat. Olisimme todellakin ansainneet kahden keskisen illallisen kynttilänvalossa. Sain piirakan valmiiksi ja kuvattua jonka jälkeen kaaduimme molemmat sairaina sängyn pohjalle. Maistoin kuitenkin sen verran että pystyin kuvitella sen olevan todella hyvää.

Blogit vilisevät nyt parsaohjeita. Esimerkiksi Voisilmäpeliä-blogista löydät kevään parhaan parsapiiraan. Käänsinkin katseeni ulkomaisiin blogeihin bongatakseni jotain uutta. Ceramic Canvas oli uusi tuttavuus mutta herkulliset kuvat ja naistenlehtimäinen tyyli houkuttelivat. Sieltä löysin myös tämän nauhaparsapiiraan ohjeen. Mukailin ohjetta sen mukaan mitä lähikaupasta löytyi.

Nauhaparsapiirakka (4 hlö)

1 pkt iso lehtitaikinalevyä (esim. Myllyn Paras 600 g)

1 muna

12 kpl parsaa

2 kpl parmankinkkua

1 pkt fetaa (ricottaa alkuperäisessä ohjeessa)

1 dl creme fraichea

parmesaania

öljyä

suolaa

pippuria

Pohja

Sulata taikinalevy ja esivalmistele täytteet. Kaulitse taikina sopivan kokoiseksi levyksi. Leikkasin levystä 1/3 kokonaan pois ja kaulin jäljelle jääneen levyn sopivaksi uunivuokaan. Sivele uunivuoka öljyllä. Viillä veitsellä 'raamit' taikinalevyyn (katso kuvat alkuperäisestä ohjeesta) ja voitele raamit munalla. Paista uunissa 200 asteessa noin 8 minuuttia.

Täytteet

Leikkaa parsoista kovat kannat pois. Leikkaa nuput erikseen. Vuole parsatangoista nauhoja kuorimaveitsellä. Paista nuppuja pannulla vesitilkassa muutama minuutti. Murusta feta ja lisää creme fraiche, suolaa ja pippuria.

Ota pohja pois uunista ja paina keskiosasta lastalla jotta paistos lätsähtää keskeltä. Levitä feta-creme fraiche seos ja parsat keskiosaan. Paista noin 8 minuuttia. Ota paistos vielä pois uunista ja lisää kinkku ja parmesanlastut. Anna paistua vielä muutama minuutti.

---

Muuten kaikki meni niinkuin elokuvissa lukuunottamatta vatsatautia. Lisäksi parsoista jäi ikävästi yli roippeita. En millään saanut kuorimaveitsellä suikaloitua koko parsaa. Säästin jämät sillä voihan ne lisätä vaikka sosekeittoon. Ohje käy hyvin kasvissyöjällekin kun jättää Nirson pakolliset parmankinkut pois.

Villiparsa sponsored by Sanoma Magazines

Joku saattaa muistaakin kuinka helmikuussa irtisanoin itseni teatraalisesti ja jättäydyin freelance valokuvaajaksi ja ruokabloggaajaksi. Ajattelin että vain luopumalla jostain voin saada muuta tilalle. Annoin itselleni mahdollisuuden saavuttaa unelmia ja taas yksi näistä unelmista on toteutunut kuin varkain. Aloitin nimittäin hiljattain Suomen arvostetuimman ruokalehden Glorian Ruoka&Viinin avustajana ja kuvausjärjestelijänä! Suomeksi osallistun juttujen ideointiin toimituksen ja kuvaajan kanssa, hankin kippoja ja kuppoja ja vastaan kuvan visuaalisesta ilmeestä yhdessä tiimin kanssa. Ehdin jo hehkuttaa tätä Liemessä-facebook ryhmässä joten olkoon se siis julkista. Ensimmäiset kuvat joissa olen ollut mukana tekemässä julkaistaan toistaiseksi vasta ensi kesänä. Ihan mahtava juttu! :)

UUSI PIKNIKEVÄS: TÄYTETYT RIESKAT

2011-05-24T07:42:00.000+02:00

Suomesta löytyy ihan törkeän hyviä perinneruokia joita voi tuunata helposti nykypäivän tarpeisiin. Rieskallakin on nykyään oma Facebook-ryhmä josta löytyi tämä resepti. Alkuperäinen suunnitelma oli tehdä rieska itse mutta sitten jänistin aikataulusyistä ja hain ihanan rouheiset yksilöt Maatilatorilta.

Täytetyt rieskat kulkevat leivinpaperiin käärittynä näppärästi mukana kesäpiknikille. Inspiraatio haettiin Myrecipes.comin lohipanineista. Halusin täytteisiin miehistä otetta joten heitin väliin "kanan ja salden" lisäksi runsaan levitteen ja pekonisiivun. Tosin pekonista on jäljellä enää miehisyyden rippeet sen jälkeen kun HK lätkäisi rypsiporsas-terveysleiman pekonipakettiin. Sorsanpaistaja pyhitti kokonaisen postauksen aiheelle.

Rieska

1,5 dl kylymää piimää
1 dl vettä
0,5 tl suolaa
0,5 tl leivinjauhetta
0,25 tl ruokasoodaa
3 dl ohrajauhoja
2 dl vehnäjauhoja

Taikina painellaan kämmenellä korkeintaan 1 cm paksuksi runsaide jauhojen kera. Pistellään. Paistetaan.

Vuohenjuustolevite (4 hlö)

2/3 pötköä pehmeää vuohenjuustoa
1 pkt natural tuorejuustoa (esim Philadelphia)
kapriksia
öljyä

Sekoita ainekset ja notkista tarvittaessa öljyllä.

Marinoidut punasipulit (4 hlö)

1 punasipuli
1 valkosipulinkynsi ohuina viipaleina
1 rkl valkoviinietikkaa
1/2 sitruunan mehu
0,5 dl oliiviöljyä
1 tl vahvaa sinappia
suolaa
pippuria

Leikkaa punasipuli ohuen ohuiksi suikaleiksi. Marinoi sekoittamalla kaikki aineet sekaisin ja anna levätä vähintään puoli tuntia. Marinoin sipuleita yön yli ja ne kestivät senkin hyvin.

SUOLAISET MUFFINSSIT

2011-05-17T19:20:00.003+02:00

Vein palaveriin tuliaisena Minin kanssa yhteisvoimin valmistettuja suolaisia muffinsseja. AD:llä meinasi mennä muffinssi väärään kurkkuun kun huomasi että se onkin suolainen. Tein kaksi satsia joista toisen kermaviilillä ja toisen ruokajugurtilla. En huomannut suurtakaan eroa. Korvasin myös puolet vehnäjauhosta graham täysjyväjauholla. Sen sijaan ensi kerralla käyttäisin jotain vinkeää maustetta kuten muskottia, kaardemummaa tai anista ja lisäisin taikinaan ruokalusikallisen siirappia. Taikinapohjan ohje löytyi Kädenvääntöä-blogista.

Suolaiset muffinssit (10-12 muffinsia)

5 dl vehnäjauhoja
3 tl leivinjauhetta
½ tl suolaa
2 munaa
2 dl kermaviiliä
1 dl maitoa
1 dl ruokaöljyä

aurinkokuivattua tomaattia
kalamata oliiveja
saksanpähkinöitä

Lämmitä uuni 200 asteeseen. Siivilöi jauhot, leivinjauhe ja suola kulhoon. Vatkaa munat, kermaviili, maito ja öljy. Sekoita jauhoseokseen. Kääntele haluamasi täyte tai mausteet taikinan joukkoon. Kaada taikina muffinsivuokiin. Paista uunissa n.15-20 minuuttia.

JENNIN RUOKATRENDIRAAMATTU

2011-05-14T07:50:00.009+02:00

Toissapäivänä oltiin niin rendikästä niin rendikästä viestintätoimisto Akvamariinin bloggaajille järjestämässä Food For Trendsetters-tapahtumassa. Viestintätoimiston ja Sara La Fountainin esitysten antoisin anti käsitteli ruokatrendejä ja ruokabloggaajakenttää ulkomailla. Viininäkökulmaa avasi suomen toinen Master of Wine Tuomas Meriluoto. En tyytynyt vain copypeistaamaan asiantuntijoiden monologia vaan kokosin kuulemani perusteella ja ajatuksistani oman ruokatrendiraamatun 2011-2012.

Jennin Ruokatrendiraamattu 2011-2012

Kotiruoka - Kotona järjestetään illanistujaisia ravintoloiden sijaan. Vieraat eivät enää astu valmiiseen pöytään vaan otetaan mukaan kokkailuihin.

Mummoilu - oman mehun tai hillojen tekeminen, säilöminen, marjojen poiminta, kalastus.

Villiyrtit - omalta takapihalta tai lähimetsästä haetaan villiyrttejä ruuanlaittoon

Yksinkertaisuus ja aitous- Niin ravintoloissa kuin kotonakin suositaan yksinkertaista ruokaa ja edullisia kotimaisia ruoka-aineita

Pientuottajien tuotteita marketteihin - Maatilatori avasi jo liikkeen Kannelmäen Prismaan

Gastronominen Suomi - Gastronomiset kotimaanmatkat kasvattavat suosiotaan. Mökkireissulla poiketaan lähialueen pientuottajien tiloille ja Turkkusessa käydessä ravintolapöytä buukataan etukäteen.

Luomutuotteiden brändäys - pientuottajien tuotteet brändätään näkyvämmin

Lisäaineettomuus - Valmisruokavalikoima monipuolistuu kun lisäaineettomia valmisruokia tuodaan markkinoille. Lisäainekeskustelu alkaa pikkuhiljaa näkyä myös ruokateollisuuden isompien toimijoiden tuotteissa. Uskon tähän siitäkin huolimatta että Atria ei ollut erityisesti huomioinut vellovaa keskustelua uutuustuotteissaan. Atria odottaa myyntilukuja ja kääntänee kelkkansa 2012.

Lihansyönnin väheneminen - Tietoisuus eläinten karmaisevista oloista lihan tehotuotannossa kasvaa. Myös sekasyöjät vähentävät lihansyöntiä esimerkiksi noudattamalla kasvisruokavaliota kerran viikossa. Käy vaikka tutustumassa No meat on monday-blogiin. Marinoimattoman lihan osuus myynnistä kasvaa. Broilerisuikaleiden myynti vähenee.

Gourmet pikaruoka - voisiko hampurilaisen, hot dogin, pizzan tai tacon tehdä paremmin?

Uudet myymälä ja ravintolakonseptit - Lasipalatsin kulman pioneeri on Camionette - Saadaanko Helsinkiin ensimmäinen cupcake-myymälä tai ravintolarekka?

Pop-up ravintolat - näitä on nähty jo HelYes sekä Ravintolapäivä protestina liian tiukalle lainsäädännölle.

Natural Wines eli luonnolliset viinit - tuotantoprosessiin puututaan mahdollisimman vähän. Viini käy rypäleiden omalla hiivalla ja sitä ei suodateta. Laatu vaihtelee rajusti mutta tarkoitus onkin tarjota jotain erityistä.

Ruokabloggaajat - Ruokablogien merkitys vaikuttajina kasvaa edelleen. Toiminta kaupallistuu koko ajan enemmän. Bloggaajia kohtaan kasvanut mielenkiinto näkyi tässäkin tapahtumassa. Korviini vuosi knoppitieto että tänä vuonna sama setti järjestettiin ruokatoimittajille mutta supistettuna. En yllättyisi jos näkisimme ruokabloggaajan ravintolan, herkkupuodin tai jopa oman tv-ohjelman.

Moni luettelemistani asioista näkyy jo trendeinä, mutta uskon niiden vahvistuvan edelleen. Mielenkiintoista palata listaan vuoden päästä.

Se-kaunis-kokki Sara.

Sara La Fountain kertoi maailmalla näkyvistä ruokatrendeistä:

Aamiainen ja viikonloppubrunssit - ruuissa näkyy uusia yhdistelmiä
Italialaiset ruuat - uusia versioita. Tuoremakkarat ja grillatut pizzat suosittuja.
Meksikolaiset maut - gourmet tacot
Etninen fuusiokeittiö
Luomu- ja lähiruoka - tulossa erittäin eksklusiivisia ekobrändejä
Ruokakojuja ja rekkoja joista kehittyy kokonainen lifestyle

Maailman ruokatrendien lisäksi Sara kertoi mitä hän ottaa huomioon suunnitellessaan reseptiä. Tässä Saran ruokafilosofia TOP 5:

Visuaalisuus - ruuan tulee olla houkutteleva
Maku ja nyanssit (ruuassa maistuu suola, makea, karvas, hapan ja japanilainen käsite "umami")
Tarkoituksenmukaisuus ja idea
Helppous
Hauskuus ja yhdessätekeminen

Paikalla oli myös ruokateollisuusalanyrityksiä. Nostetaan muutamia tuoteuutuuksia esiin:

Pågen

Pågenin vaniljaisia minipuusteja söin heti kotiin päästyäni koko pussillisen. Siis ihan testimielessä, tottakai. Nirso ei edes suostunut maistamaan. Eivät nämä kotipuusteille pärjää mutta auttavat makeannälkään.

Pyrex

Pyrex valmistaa keittiövälineitä. Mielenkiintoisimpia tuoteuutuuksia olivat Pyrex Mini-annosastiat joihin voi loihtia hauskoja annoskokoisia ruokia. Topaz-lettupannun yksiulotteinen käyttötarkoitus ei oikein avautunut. Paistinpannu on liian matala kastikkeille joten käyttö rajoittuu lettuihin ja pihvien paistamiseen.

Maggi Juicy Chicken

Maustesekoitus ja paistopussi kiireiselle perheen äidille. Tuoteselosteen mukaan en heti keksinyt maustetta mitä siinä _ei_ olisi joskin silti kana jäi maultaan valjuksi. En myöskään pystynyt erottelemaan eri makuja vaan tuotteella maustettu kana maistui maustetulta kanalta. Tuotteissa ei käytetä natriumglutamaattia, siitä plussaa, mutta miksi kanaa ei vain voisi maustaa itse ja laittaa normaalisti paistopussiin?

Seulo.fi

Seulo.fi on lähikauppa+kauppahalli netissä. Tuotteet kerätään pientuottajilta ja toimitetaan keskitetysti suoraan kotiisi. Toimitusmaksu on maltillinen 7,80 euroa. Toimitusaika on 2 päivää. Leipä on leivottu toimituspäivän aamuna. Päivittäistavarakaupan valikoiman ja pientuottajien tuotteiden lisäksi voit tilata palveluita kuten pesula- ja kirjastoasioinnit. Tämä saattaa olla kiinnostavaa jos esimerkiksi ikääntyvät vanhempasi tarvitsevat kotiapua. Voit tehdä ostokset heidän puolestaan.

Atria

Täytyy sanoa että Atria ei tuonut mitään uutta pöytään. Odotin että olisimme saaneet kuulla uudesta lisäaineettomasta valmisruokasarjasta mutta ei mitään. Päällimmäisenä jäi puistatus tiedosta että ravintoloihin myydään valmiiksi kypsennettyä possunniskaa jonka ravintoloitsija vain kätevästi lämmittää. Missä on ammattiylpeys?

Vataja

Valonpilkahdus lihapuolella. Maalaistuote Vatajalla on Suomen laajin lisäaineettomien tuotteiden valikoima. Nyt kuitenkin tarkkana, kaikki tuotteet eivät ole lisäaineettomia. Pyökkisavustettu grillimakkara on kuitenkin aidosti savustettu ja Vatajan tuotteiden lihapitoisuus huitelee 60-92 % välillä.

15 MINUTES OF FAME: VALIO KOTIRUOKA LIVE KUVAUKSET

2011-05-10T13:40:00.003+02:00

Herätyskello soi aamulla kello 6. Keittiönpöydällä. Minä nimittäin heräsin jo 10 minuuttia aikaisemmin ja laitan mustikkarättänöitä uuniin. Pöydällä odottavat ainekset lohirieskoja varten. Valmistauduin tärkeään lounaspalaveriin mutta sitä ennen olin lupautunut pyörähtää Rautatientorille pystytetyssä Valio Kotiruoka Live-lähetyksessä. Ihmisiä pyöri ympäriinsä, joku laittaa mikkiä ja meikkaaja sutii meikkisudilla. Sermin takana kokit puhuvat kuin papupadat kellon ympäri. Kaivan voittajareseptini laukusta ja yritän muistella miten se oma resepti taas menikään. Seuraavaksi minut jo työnnettiin kameroiden eteen.

Aika meni todella nopeasti ja en oikein edes muista mitä tuli sanottua. Katsojilta tuli netin kautta kysymyksiä joihin yritin vastailla. Olisi ollut kiva nähdä keskustelu itsekin.Tuntui että ruuanlaitto meinasi ihan unohtua siitä jutellessa. Onneksi mitään ei palanut pohjaan. Kaiken kaikkiaan hauska kokemus ja onneksi uskaltauduin mukaan! Alla muutama fiilikuva ja pätkä lähetyksestä.

Mihin mä oon taas pääni työntänyt?

Apupoika Tomi Björck auttaa punajuuri-kaalilaatikon valmistuksessa.

Vilkutellaan koululaisryhmälle lasin takana.

Onnellinen Valio Kotiruoka-reseptikilpailun bloggaajasarjan voittaja ravintolalahjakortti takataskussa.

PARAS KOTIRUOKA

2011-05-05T07:45:00.004+02:00

Valion uuden valioreseptit.fi-palvelun avajaisten kunniaksi järjestettiin Suuri Kotiruoka-reseptikilpailu. Kotikokkaajien lisäksi ruokabloggaajat ja kokkiopiskelijat painivat omissa sarjoissaan. Bloggaajien sarjassa voittajaksi selvisi miun oma punajuuri-kaalilaatikko :) Pääpalkinto eli lahjakortti Gaijin-ravintolaan tuli oikeaan osoitteeseen sillä olen muutenkin halunnut testata uuden ravintolan. Nettisivuilla kannattaa käydä jo ihan vain ihastelemassa Tuukka Kosken dramaattisia ruokakuvia.

Ensi viikon tiistaina olen torikansan ihmeteltävänä viisipäiväisessä Valio Live - tapahtumassa. Tarkoituksena on kokata Tomi-MasterChef-Björkin kanssa punajuuri-kaalilaatikkoa. Jos et pääse paikan päälle voit töllistellä kokkausta livenä Valion sivuilla tiistai aamuna klo 9.

Yksi parhaista kotiruuista olkaa hyvä:

Punajuuri-kaalilaatikko (6-8 hlö)

1/2 valkokaali

400 g paistijauhelihaa

1 keltasipuli

2 punajuurta

2 dl ohrasuurimoita

2 valkosipulinkynttä

1 lihaliemikuutio

1 rkl tummaa siirappia

0,5 l Valion maitoa

2 kananmunaa

Paista jauheliha ja mausta lihaliemikuutiolla ja makusi mukaan esimerkiksi yrteillä. Suikaloi kaali ja sipuli sekä raasta punajuuri karkeaksi raasteeksi. Pehmennä kasviksia pannulla noin 10 minuuttia. Sekoita kaikki ainekset vuokaan ja kaada päälle munamaito. Paista uunin keskiosassa n. 40-50 minuuttia 175 asteessa.

SIIDERILETUT

2011-05-02T09:14:00.001+02:00

Siiderilettu lähdössä Kaivariin.

Kotiäiti ei kehtaa juopotella julkisesti vaan piilottaa iloliemen kätevästi piknikruokaan. Vappupiknikille tein omalla reseptillä siiderilettuja mansikoilla, mansikkahillolla ja kermavaahdolla. Alkoholittoman version saat vaihtamalla siiderin vichyyn. Kuohujuoma tekee taikinasta kuohkean ja letuista huokosia.

Siideriletut (8-10 kpl)

2 kananmunaa
4 dl maitoa
1 dl Sparkly mansikkakuohuviinijuomaa (tai siideriä)
5 dl vehnäjauhoja
1 tl vaniljasokeria
1 tl suolaa
2 rkl öljyä

Sekoita kaikki ainekset ja anna taikinan tekeytyä jääkaapissa ainakin puolituntia. Paista keskilämmöllä pannulla ja tarjoile heti.

LIEMESSÄ EPSANJASSA 18-28.4

2011-04-18T08:04:00.001+02:00

Mini ja Salvador Dalin museo, Figueres, Espanja 2009.

Otamme Minin kanssa varaslähdön kesälomaan ja vietämme seuraavat kaksi viikkoa Espanjan auringon alla. Matkaraportti seuraa perästä. Adiós!

VAIHTOEHTO PIZZALLE: SUOLAINEN PANNARI

2011-04-10T06:46:00.000+02:00

Ehdin jo ajatella että tänä keväänä en mene sekaisin kevätauringosta. Nyt kuitenkin näyttäisi pahasti siltä että treenikärpänen nostaa päätään. Jos tässä nyt ihan oikeasti aletaan taas urheilemaan niin pitää syödä reippaasti mutta ravitsevasti. Lauantaiaamusta pähkäilin viikonlopun ruokia. Minin lounasaika oli tunnin sisään joten piti keksiä jotain nopeaa. Silloin sain idean pizzan korvikkeesta; suolaisesta pannarista. Helppo, vaivaton ja nopea! Valmistusaika 15 + 30 min.

Suolainen pannari (6 hlö)

8 dl maitoa
3 kananmunaa
5 dl vehnäjauhoja
1 tl suolaa
2 rkl oliiviöljyä

Täytteet:
1 pkt fetaa
1 parsakaali
1 rs kirsikkatomaatteja
1/2 pkt parmankinkkua
75 g emmentaljuustoraastetta

Sekoita taikina kulhossa ja kaada leivinpaperilla vuoratulle pellille. Heitä päälle täytteet. Kasvisversiossa jätät vain parmankinkun pois. Muutenkin pannaria on helppo muunnella sen mukaan mitä jääkaapista sattuu löytymään. Paista 225 asteessa 30 minuuttia.

JENNIN KEVÄTMENU

2011-04-02T08:05:00.001+02:00

Oliivipurkki oli itsessään kaunis.

Kevät korkattiin parinkymmenen hengen menulla jonka väänsin sillä kuuluisalla kolmannella kädellä. Halusin juhlapöytään keveyttä vaikka kevätfiilis noin sään puolesta on vielä hakusessa. Samaan aikaan postiluukusta kolahti Chocochili-ruokablogin kirjoittajan esikoisteos "Viiden tähden vegaani". Inspiroivat vegaanireseptit, kuten nämä sitruunamarinoidut oliivit, soveltuvat aivan hyvin alkukantaisen lihansyöjänkin lautaselle. Alla kevätmenu kokonaisuudessaan. Osa resepteistä löytyy arkistoista ja loput seuraavat perästä.

Kevätmenu

Pitaleipiä

Tsatsiki

Humus

Kanavartaat ja satay-kastike

Ohrasalaatti

Saksanpähkinäsalaatti

Sitruunamarinoidut oliivit

Mozzarella

Tuliset pähkinät

Hedelmäsalaatti

Sitruunamarinoidut oliivit (Chocochilin ohje)

200 g kalamataoliiveja

3/4 dl oliiviöljyä

1 rkl punaviinietikkaa

2 tuoretta rosmariinin oksaa

1 valkosipulinkynsi siivutettuna

1 sitruunan raastettu kuori

mustapippuria myllystä

1 prk mustia kalamataoliiveja

Yhdistä öljy ja punaviinietikka. Siirrä oliivit kannelliseen astiaan ja lisää kaikki aineet oliivien joukkoon. Anna maustua kylmässä mieluiten ainakin kaksi vuorokautta. Ota oliivit huoneenlämpöön muutamaa tuntia ennen tarjoamista.

---

Humuksen valmistin Maku-lehden ohjeella. Kerroin ohjeen neljällä 20 hengelle. Suurta massaa oli vaikea hallita ja sauvasekoitin huusi hoosiannaa. Vettä piti lisätä yllättävän paljon. Silti massa jäi aika tönköksi ja karkeaksi. Humusta jäi bileistä reippaasti yli. Olin ehkä liioitellut määrän. Makuun en ota kantaa sillä makuaisti on ollut kadoksissa jo parisen viikkoa flunssan takia.

RÄTTÄNÄ ELI MUSTIKKAKUKKO

2011-03-23T13:59:00.000+02:00

Rättänä eli mustikkakukko

Rakastan itse tehtyjä leivonnaisia. Facebookissa kirja-arvontaan osallistunut Katariina nimesi lempileivonnaiseksi minulle tuntemattoman savolaisen rättänän eli mustikkakukon. Ainoa kaupasta ostettava leivonnainen johon välillä hairahdun, tai tarkemmin ottaen Nirso kantaa ne jääkaappiimme, on Fazerin Kuningatarpiirakka. Mustikkakukot olivat vähän kuin Fazun leivokset mutta parempia. Tästä taisi tulla omakin suosikki!

Määrä kauhistuttaa useimmissa leivontaohjeissa. Savon Sanomien ohjeella tein 4 kpl sopivankokoisia mustikkakukkoja. Tiedetään, mun ei pitäisi lähteä sooloilemaan näissä leivonta-asioissa mutta en pystynyt vastustamaan kiusausta hieman muokata reseptiä olemassa olevien aineksien mukaan. Tällä kertaa se kannatti.

Ruisjauhojen sijasta käytin puolet ruisleseitä ja puolet tavallisia vehnäjauhoja. Pohjaan ja marjoihin tuli molempiin sokeria. Ensi kerralla vähentäisin mustikoiden sokeria vähintään puoleen ja tarjoilisin rättänät vaniljajäätelöllä vaniljakastikkeen sijaan. Sen täydellisemmäksi jälkiruoka ei tule!

UPPOMUNASALAATTI

2011-03-17T14:39:00.005+02:00

Uppomunasalaatti ja maalaisperunoita

Kevään tuoma inspiraatio näkyy jo selvästi ruuanlaitossa. En edes muista koska olisin viimeksi valmistanut salaattia. Uppomunasalaatti pekonimuruilla ja maalaisperunoilla kelpasi salaattia vierastavalle Nirsollekin. Uppomuna on nyt selvästi yksi kevään trendikikka. Sen valmistaminen oli yllättävän helppoa. Selkeät ohjeet löytyivät HS Ruoka-sivuilta.

Uppomuna (4 kpl)

4 kananmunaa
1 dl väkiviinaetikkaa
2 l vettä

Riko jokainen muna erikseen laseihin. Lämmitä vesi noin 90 asteiseksi. Sopiva lämpötila on kun vesi on juuri alkamassa poreilemaan. Induktioliedellä oikean lämpötilan seuraaminen kävi näppärästi. Kun vesi on kuumentunut, tee lusikalla veteen pyörre. Laita enintään kaksi munaa kerralla veteen ja pyöräytä vettä tarvittaessa uudestaan lusikalla. Pyörre estää munia tarttumasta pohjaan. Ihanteellisesti valkuainen kietoutuu keltuaisen ympärille. Keitä 3-4 minuuttia. Jäähdytä valmiit munat jäävedessä. Käytin pienehköjä luomukananmunia. Muniin jäi rämmäleitä ja kaikki valkuainen ei kietoitunut munaan. Kolmas muna oli jo hieman kauniimpi. Ilmeisesti tämä kuuluu asiaan ja ei ole täysin vältettävissä.

Kasasin uppomunasalaatin kahdesta eri salaatista uppomunasta, pieneksi silputusta pekonista ja uunissa paistetuista rosamundaperunalohkoista.

Valmistin tällä viikolla keväistä ruokaa myös Sinebrychoffin Golden Cap Sparkly juomauutuuden lanseeraustilaisuudessa kokkikoulu Espalla. Miten musta tuntuu että mua yritetään jatkuvalla syötöllä juottaa humalaan ;)

Kauppoihin rantautui tällä viikolla Golden Cap Sparkly eli kuohuviinijuoma tölkissä. Ravintoloista juomaa saa pienissä piccolopulloissa. Harmi että piccolopulloja ei toistaiseksi nähdä kaupan hyllyillä. Makuina on mansikkainen Fraise ja perinteisempi Blanc. Nämä voisi kuvitella kesällä piknikkorin pohjalle tai boolissa. Omaan makuun molemmat olivat hieman liian makeita niinkuin valtaosa siidereistäkin. Vielä kun saisi Sparkly Dryn piccolopullossa kaupanhyllyltä.

Oluinen munakasmuffinssi

Munateema jatkuu. Tässä yksi suosikkiresepteistäni tapahtumasta:

Oluinen munakasmuffinssi

4 kananmunaa
2 dl kermaa
50 g emmental- tai Gruyère-juustoa raasteena
loraus Carlsberg olutta
suolaa
pippuria

Sekoita kananmunat, kerma ja juusto. Lorauta sekaan olut, mausta ja annostele muffinssivuokiin. Paista uunissa 180 asteessa noin 10 minuutin ajan.

KEN ON HEISTÄ KAIKKEIN HERKUIN?

2011-03-16T06:39:00.002+02:00

Suosikkileivonnaiset aiheuttivat kommenttitulvan Liemessä Facebook-ryhmässä ja blogin kommenttilootassa. Aihe on kovin mieluinen ja kommentti-intoa siivitti kirjapalkinto. Suosikkileivonnaisten kärkisijoilla kamppailivat mm. porkkanakakku eri kuorrutteilla, Brita-kakku, juustokakku ja suklainen mudcake. Perinteiset äitien tekemät pullat ja piirakat pärjäsivät myös hyvin. Uusia tuttavuuksia itselleni olivat mustikkakukko, banoffee pie ja tuulomaan torttu. Mini sairastaa tänään joten töistä ei taida tulla mitään. Tehdään sitten vaikka mustikkakukkoja.

Huippuleivonnainen haussa.

Kaikkien blogissa ja facebookissa kommentoineiden kesken arvottiin Leivonnaisia Herkkusuille. Aivan ihanan inspiroiva kirja, herkulliset pastelliset kuvat ja kuuluisan Lontoolaisen bakeryn suosikkireseptit. 45 herkkusuun joukosta arpa osui Tiialle. Tiian suosikkileivonnaisia ovat porkkanakakku ja banoffee. Onneksi olkoon Tiia!

Aamuvirkut ja tarkkasilmäiset saattoivat bongata tänä aamuna Metro-lehden Uusi Ura-osiossa tarinan kolmenkympinkriisiä potevasta hurjapäästä joka vaihtoi vakituisen työn paperinpyörittäjänä valokuvaukseen ja ruokabloggaamiseen. Aikamoista ;) Jos kerran lehdessä lukee niin kai se uskottava; valokuvaaja Jenni Häyrisen nettisivut avautuivat tänään. Niin ne unelmat toteutuvat yksi kerrallaan! Ihan tulee tippa linssiin :)

TIKKA MASALA - KEVÄINEN TUULAHDUS INTIASTA

2011-03-15T15:52:00.002+02:00

Intialainen sapuska valmistuu helposti jokaisen itseään kunnioittavan lähikaupan aineksista. Tulisuutta ja kermaisuutta voi säädellä oman maun mukaan. Keväisen kepeä Tikka Masala Kana sopii hyvin myös keventäjälle. Valmistusaika 30 minuuttia.

Tikka Masala Kana (6 hlö)

2 keltasipulia
3 valkosipulinkynttä
4 naturel kanafilettä
pala tuoretta inkivääriä
tuoretta korianteria
2 tlk paseerattua tomaattia
1 prk tomaattipyrettä
paprikajauhetta
garam masala mausteseosta
cayannepippuria
kurkumaa
suolaa
öljyä

Tarjoiluun:
basmatiriisiä, turkkilaista ruokajugurttia, korianteria

Kuullota sipulisilppu ja valkosipuliviipaleet öljyssä. Lisää mausteet ja raastettu inkivääri. Lisää tomaattimurska ja paseerattu tomaatti. Hauduta hetki. Hauduta kananpalat liemessä kunnes ovat kypsiä. Lisää tuore korianteri loppuvaiheessa.

KIRJAPALKINTO HERKKUSUILLE

2011-03-13T07:52:00.002+02:00

Kuva: Gummerus

Sain käsiini Leivonnaisia Herkkusuille arvostelukappaleen. Tästä kirjasta on vaikea luopua etenkin taannoisen pullaepisodin jälkeen. Leivonnaisia Herkkusuille perustuu kuuluisan The Hummingbird Bakeryn suosikkiresepteihin. Kirja-arvonta (arvo 39 €) suoritetaan kaikkien Liemessä-Facebook ryhmään ma 14.3 klo 23:30 mennessä kommentoineiden kesken. Kysymys kuuluu: Mikä on sinun suosikki leivonnainen? Muista kommentoida Facebookiin niin olet arvonnassa mukana!

---

Lisäys: Myös tämän postauksen kommenttilootaan vastanneet ovat arvonnassa mukana jos et ole Facebookissa! Anonyymit eivät kuitenkaan voi osallistua.

MUUMIMAMMAN LASKIAISSÄMPYLÄT

2011-03-07T12:09:00.001+02:00

Pidemmän ajan projektini on ollut muuntautua pullan tuoksuiseksi kotiäidiksi. Näin laskiaisen alla olin jo googlannut ohjeen maailman parhaaseen pullaan. Luimme juuri ennen leipomisen aloittamista muumisatuja jossa oli Muumimamman pullaresepti. En ollut leiponut pullaa kertaakaan aikuisiällä joten minun silmissäni yksi pullaresepti on yhtä hyvä jossun toinenkin. Nirson kommentit olivat mm. "ei kovinkaan kauniita", "tää on ihan kuin sämpylää", "Sut pitää saada johonkin pullakurssille". Yrittääköhän se vihjata jotain?

Ensin unohdin suolan. Rasva lisättiin jauhojen jälkeen. Se jäi taikinan pinnalle lillumaan. Lisäsin hädissäni jauhoja mutta se takertui vain rasvajauhokerrokseksi taikinan päälle. Vaivasin taikinaa ohjeen mukaan kunnes se irtoaa reunoista. No se irtosi heti. Annoin taikinan nousta 45 minuuttia mutta se ei ollut kuohkea. Pullien pyörittämisestä ei tullut mitään sillä taikina ei ollut kimmoisaa vaan taikinapalat lyttääntyivät pöydän pintaan ja rusinat kopisivat lattiaan.

Laskiaissämpylä mantelimassalla

Facebook-ryhmän gallupin mukaan Liemessä-ryhmäläiset ovat hillomiehiä ja naisia. Nirso ei syö laskiaispullia hillolla joten tein itse mantelimassan. Se oli helppo tehdä sekoittamalla kananmunanvalkuaista (1kpl), mantelijauhetta (80g) ja tomusokeria (100 g).

MODERNI SUOMALAINEN PERINNERUOKA: NAURIIT JA POR'ON JALKOI

2011-03-02T07:11:00.009+02:00

Osallistuin ravintola Helkan bloggaajille järjestettyyn reseptikilpailuun nauriil ja por'on jaloil. Käy äänestämässä voittajareseptiä (tiedät kyllä kenen) ja tutustumassa kaikkiin kilpailuresepteihin klikkaamalla alla olevaa banneria! Kaikkien vastanneiden ja yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan 5 kpl illallis tai majoituslahjakorttia.

Kilpailu oli palkitseva myös bloggaajalle sillä jokainen osallistuja saa illallislahjakortin tai viikonloppumajoituksen hotelli Helkassa. Kisan todellinen palkinto saa ruokabloggaajan silmät kiiltämään. Jos todella lykästää niin Helkan keittiömestari valikoi blogin nimikkoannoksen listalle. Ravintola Helkan menussa 'nauriit ja por'on jalkoi' saattaisi taipua turisteille helpommin lähestyttäväksi naurisohratoksi ja poron osso bucoksi. Ainoa sääntö oli tehdä suomalaista ruokaa. Lähdin kilpailuun miettimällä etukäteen myös muita kriteerejä:

Ruoka tuli olla suomalaista ja sitä sopii tarjota nykypäivänä
Raaka-aineet ovat suomalaisia
Annos on edullinen valmistaa
Voisin kuvitella annoksen Helkan ravintelissa ja tilaisin sitä itsekin

Eipä kuulostanut mahottoman vaikealta. Ylläoleva luettelo kun menee päittäin aikalailla oman ruokafilosofian kanssa.

Suomen riisi eli ohra on monikäyttöinen tuote.

Nauriini eivät olleet mitään siloposkia. Edustavammista yksilöistä olisin tehnyt täytettyjä nauriita.

Nauris nautti suosiota aina 1850-luvulle kunnes peruna valtasi tilaa suomalaisten lautasilla. Naurisohratto on tribuuttini suomalaiselle perinneruualle.

Naurisohratto (4 hlö)

5 naurista
1 keltasipuli
2 valkosipulinkynttä
4 dl esikeitettyä täysjyväohraa
0,5 l kasvislientä
2 dl tummaa olutta
1 rkl siirappia
suolaa

Hyviä nauriita pestään ja virutetaan puhtosiksi. Sen perästä kuoritut nauriit ja sipulit leikataan kuutihoiksi. Nämät paistetaan sitten kypsiksi pannulla tai kastrullissa voin seassa keltasenruskeiksi. Vähän ruskistettuansa, pannen lientä ja ohria. Myös siirappia ja pieniä suoloja jos nähdään tarvittevan. Sitte' pannan lämpöseen uuniin, keltasen-ruskeaksi paistumaan. Syödään oitis kaikellaisien liharuokien kans.

Poron Osso Buco (4 hlö)

1 kg poron osso bucoa (saa esimerkiksi Herkusta pakasteena)
1 porkkana
1 keltasipuli
1 plo Laitilan tummaa Kievari olutta
3 dl lihalientä
5 katajanmarjaa
3 rosmariininoksaa
10 pippuria
oliiviöljyä

Poron jalkoi, pienennettyä porkkanaa, sipulia, öljyä, mausteit ja olut pannaan pataan. Paistetaan sitte' padassa hiljasella valkialla ja kastellaan usiasti omalla liemellänsä. Sitte' kuin liha on tullut hauraaksi, otetaan se pois. Meidä poro meni hauraaksi neljä tuntia oltuansa.

---

Nirso kommentoi että olisi kokeillut toista olutta. Halusin välttämättä suomalaisen oluen joten tummia vaihtoehtoja ei ollut montaa. Jos olisi ollut edullisempaa punaviiniä käsillä olisin kokeillut valmistaa poron lihaliemestä punaviinikastikkeen. En viitsinyt huljauttaa ex-pomon antamaa läksiäisvintagepulloa soosiksi ;)
http://helkankeittiossa.blogspot.com/

MAA-ARTISOKKAKEITTO - MIKÄ IHANA TEKOSYY

2011-02-20T08:17:00.001+02:00

Aloin suunnitella viikonloppumenuta kerrankin hyvissä ajoin. Maalailin jo mielessäni kermaista maa-artisokka keittoa alkuun, pääruuaksi TopChefin lampaan karetta ja jälkiruuaksi päärynöitä homejuustomoussen kera. Lopputulos oli etten jaksanut odottaa viikonloppuun vaan päätin tehdä keiton jo torstaina. Lopulta en jaksanut edes odottaa Nirsoa kauppareissulta vaan avasin Cava pullon jo odotellessa. Maa-artisokka keitto - mikä ihana tekosyy juoda skumppaa!

Maa-artisokkakeitto ei ole kummoisen näköistä itsessään joten koristelin annokset purjolla ja korpunmuruilla.

Maa-artisokkakeitto (4 hlö)

• 1 kg maa-artisokkia
• 3 valkosipulin kynttä
• 2 isoa rosamunda perunaa
• 7 dl kana- tai kasvislientä
• 2 dl kuohukermaa
• suolaa, valkopippuria ja hitunen muskottipähkinää

Kuori maa-artisokat ja perunat, pilko niitä vähän pienemmiksi. Kuori ja pilko valkosipuli.
Kuumenna rasva kattilassa ja kuullota siinä sipuli ja valkosipuli. Lisää maa-artisokat ja pyörittele hetki. Lisää liemi, perunat ja mausteet. Kypsennä, kunnes vihannekset ovat pehmenneet, eli noin 15 minuuttia.
Lisää vielä kerma ja kiehauta. Soseuta keitto ja tarkista maku. Tarjoa keiton kanssa tuoreita sämpylöitä tai leipäkrutonkeja.

Ohje on mukaelma HS Ruoka-sivuilta. Keitto oli tällä kertaa pääruoka joten kasvatin ohjetta hieman. Netissä oli maa-artisokkakeitto reseptejä laidasta laitaan. Toinen mielenkiintoinen versio oli Glorian R&V:n ohje. Olen aina suosinut yksinkertaisia reseptejä. Pidän siitä että raaka-aineet maistuvat eikä ruokia ole överityöstetty jolloin alkuperäiset maut katoavat kaiken hötön alle.

En muista syöneeni maa-artisokkaa aikaisemmin mutta tykkäsi kovasti. Ei se nyt halvimmasta päästä ollut kasviskeittoaineksia; Nirso muisteli 8 € / kg. Kuvassakin näkyvä maa-artisokkan mukula on muuten aika peijakas kuoria. Mielenkiintoinen knoppitieto on että maa-artisokka on sukua auringonkukalle mutta kasvatetaan perunan tapaan. En yleensä avaudu vatsani toiminnasta julkisesti mutta pakko sanoa että toissailtana vatsa oli kuin ilmapallo. En osannut yhdistää sitä keittoon ennen kuin luin netistä että maa-artisokka tunnetusti aiheuttaa huomattavia ilmavaivoja!

SUUREN LIEMESSÄ-KYSELYN TULOKSET

2011-02-18T08:32:00.000+02:00

Kysyin lukijoiltani loppuvuodesta että keitä tei oikeen ootte ja mitä tei täällä teette. Sain 93 vastausta. Wau, kiitos kaikille vastanneille! Lähinnä minua kiinnosti että mikä teitä kiinnostaa. Osa vastauksista oli odotettavissa mutta muutamia yllätyksiäkin tuli. Tällä viikolla ehdin vihdoin avautua kyselyn tuloksista Minin sairastaessa. Kolme päivää äidin kanssa neljän seinän sisällä ja Mini roikkuu myrtsinä ovenkahvassa. Tarhaan olisi pitänyt päästä. Suuren Liemessä-kyselyn tulokset olkaa hyvä:

1. Aiheet TOP 3

Pyysin nimeämään kolme kiinnostavinta aihetta. Näin vastaukset jakautuivat suosituimmuus järjestyksessä. Prosentit on pyöristetty lähimpään kokonaislukuun. Yritin tarkastaa Wikistä onhan se kokonaisluku mutta siitä meni vain enemmän sekaisin. Ymmärtänette pointin :)

Reseptit 90 %

Ruokakuvat 43 %

Luomuruoka 37 %

Leipominen 31 %

Terveellinen elämä 31 %

Ravintolat 27 %

Tuotetestaus 16 %

Bloggaajan henkilökohtaiset asiat 15 %

Tuoteuutuudet 12 %

Laihdutus 5 %

Liikunta 4 %

Lisäravinteet 2 %

Terveystuotteet 1 %

Tuotepalkinnot 1 %

Bubbling under: naseva kirjoitustapa, arjen luksus, ulkomaanjutut

Eli jos teen luomuruokareseptejä ja kuvaan ne niin kaikki on aika lailla tyytyväisiä, eikös? Yllätyin hieman että tuotetestaus on jopa 16 % ja tuoteuutuudetkin 12 %. Jotenkin painin koko ajan sen kanssa että kuinka filtteröidä elintarvikealan yrityksien tietotulvaa eikä vain postailla niitä sokeasti. Ehkä hyvä ohjenuora on tosiaan se että postailee tuotteista joita on oikeasti testannut tosi tilanteessa ja siis itsekin käyttäisi tai ainakin kokeilisi tuotetta. Joku oli kiinnostunut bloggaajan henkilökohtaisista asioista (kiitos äiti). Jos ravintolat kiinnostaa niin suosittelen liittymään Liemessä-facebook ryhmään jossa tietoa uusista ravintoloista ja illallisista tulee nopeammalla syklillä. Pääset ryhmään myös klikkaamalla mammuttimaista Facebook-sydäntä oikeassa reunassa. Nopeasti mietittynä yllätyin kuinka harva on kiinnostunut laihdutuksesta. Mietittyäni hetken totesin että en kyllä minäkään laihdutuksen perässä selailisi ruokablogeja. Mahtavaa että olin järjestänyt tuon tuotepalkinnon kyselyyn osallistuneille kun kiinnostus tuotepalkintoihin on noin suurta ;)

2. Mistä kuulit Liemessä-blogista?

Toinen blogi 62 %

Google 17 %

Aikakausilehti 5 %

Sanomalehti 4 %

Jostain ihan muualta 10 % (mm. blogilista, äiti)

Tämä tilasto kertoo omaa kaunista kieltään siitä miten kiitollinen saa olla aktiiviselle blogiyhteisölle. Kaikki hyötyvät kun juttuja sekä reseptejä linkataan ja niistä keskustellaan.Puskaradio myös toimii sillä joku oli kuullut blogista äidiltäni.

3. Sukupuolijakauma

Naisia 97 %

Miehiä 3 %

Yllätys! Not.

4. Henkisestihän me ollaan kaikki nuoria, mutta mikä on lukijoiden oikea ikä?

15-19 vuotta 7%

20-29 vuotta 56 %

30-39 vuotta 19 %

40-49 vuotta 14 %

Yli 50 vuotta 4,3 %

Yli puolet teistä on kukkeita parikymppisiä. Oma kiinnostukseni ruuanlaittoa alkoi vasta 26-vuotiaana aikalailla samaan aikaan kuin aloitin blogin pitämisen. Paluuta entiseen ei ole vaan gastronomia on niin suuri hiekkalaatikko että siinä temmeltää loppuelämän.

Blogi on saanut uuden keväisemmän ilmeen. Olen tekemässä tässä kevään aikana myös muita pieniä tviikkauksia osittain juuri tämän kyselyn ja saamani palautteen pohjalta. Kiitos kaikille lukijoille, kyselyyn osallistuneille ja arvokasta palautetta antaneille :)

PENNINVENYTTÄJÄN KAALILAATIKKO

2011-02-15T18:10:00.002+02:00

Nyt säästetään. Onnellisesta olotilastani huolimatta fakta on että viimeinen tilinauha tipahtaa postilaatikosta minä hetkenä tahansa. Suomalainen säästää ensimmäisenä ruuasta ja me emme ole mikään poikkeus.

Tässä muutama säästövinkki pihille tahi köyhälle kotikokille:

Valmista ruuat isoissa erissä.
Unohda ravintolat. Ota lounas mukaan tai valmista lounasta porukalla jos työpaikallasi on keittomahdollisuus. Kynttiläillallisen tai juhlat voi toteuttaa kotonakin.
Tee kauppalistoja. Listat auttavat suunnittelemaan viikkoa eteenpäin ja hyödyntämään jääkaapin perukoille unohtuneet aineet.
Mieti oletko merkkiuskollinen tavan vuoksi. Olen saanut Nirson harkitsemaan siirtymistä Tropicanasta Pirkka luomuomenamehuun.
Käytä kausituotteita ja kokeile rohkeasti uutta. Hinnannousun myötä lohi on katoamassa ruokapöydästämme mutta toissaviikolla tein elämäni ensimmäisen madekeiton edullisesti.
Ota kiljuen vastaan äidin pakastemarjat ja mummon viinimarjamehut.
Vältä valmistuotteita. Tekemällä itse säästät rahaa, ruoka on maukasta, ravintoarvot ovat paremmat, vältät lisäaineet ja voit säännöstellä suolan määrää.

Kaalilaatikko (6 hlö)

1/2 kaali

1 keltasipuli

400 g paistijauhelihaa

2 dl ohrasuurimoita

3 dl rasvatonta maitoa

2 kananmunaa

2 tl fariinisokeria

1 lihaliemikuutio

suola

pippuri

valkopippuri

Keitä ohrasuurimot. Ruskista sipuli sekä jauheliha ja mausta. Leikkaa kaali suikaleiksi ja pyöräytä suikaleita lihan kanssa pannulla muutama minuutti. Hyppysellinen fariinisokeria tässä vaiheessa tuo imelyyttä. Vaihtoehtoisesti voit käyttää siirappia. Kaada paistettu liha-kaali-ohrasuurimo seos vuokaan ja valele munamainolla. Anna olla uunissa n. 30 minuuttia 175 asteessa.

KESÄKURPITSAPASTA KYLPEE SALAMAN PAISTEESSA

2011-02-09T13:23:00.001+02:00

Uhmasin lumimyrskyä ja päätin tehdä jotain keväästä muistuttavaa ruokaa. Ahkerana valokuvaajana odotan kuumeisesti pitkän talven päättymistä. Valokuvauksessa kuitenkin jokseenkin oleellista on se valo. Testailin eilen illalla Avaruusasema-blogin vinkkejä ruokakuvaukseen heijastamalla salaman sateenvarjon ja seinän kautta. En ole kuvaan vieläkään ihan tyytyväinen sillä lautasen alle jäi ikävästi salamasta muistuttava varjo ja taustan olisi voinut kehitellä freesimmäksi. 1-vuotias assistenttini kuitenkin meinasi että kuva oli jo aivan hyvä ja nyt olisi ruoka-aika. Ohje löytyi Ruokamenot-sivuilta. Kyseessä on muuten blogini 400. postaus! Valmistusaika: 30 minuuttia

Zucchinipasta (2 1/2 hlö)

1 kesäkurpitsa
2 siivua parmankinkkua
2 valkosipulinkynttä
1 keltasipuli
2 kananmunaa
1 rkl pecorinoraastetta (tai parmesaania)
1/2 sitruunan kuorta raastettuna
tuoretta rosmariinia
suolaa
pippuria

Kuullota valkosipulia, sipulisiivuja ja kesäkurpitsapaloja öljytyllä pannulla. Sekoita kananmunat, pecorinoraaste, raastettu sitruunan kuori, suola ja pippuri kulhossa. Sekoita juuri keitetty pasta, kesäkurpitsat ja kananmuna-pecorinoseos. Halutessasi ruuan voi vielä pyöräyttää nopeasti pannulla jolloin kananmunakastike hieman hyytyy. Parmankinkun voi tarjoilla annoksen päällä tai sekoittaa joukkoon. Ensi kerralla jättäisin kokonaan valkuaiset pois jolloin keltuaisista tulee tuhdimpi kastike pastalle.

TÄYDELLINEN NAINEN ON SKRODE, LÄSKI JA LUISEVA

2011-02-07T21:55:00.003+02:00

Tiesitkö muuten että samppanja on alunperin rahvaan juoma? Tai että kellarimestarin harjoittelujakso kestää 10 vuotta? Kauan odotettu blogitapaaminen suomalaisuutta vaalivassa Hotelli Helkassa oli vihdoin käsillä. Lauantaipäivä valkeni eteemme neljällä samppanjalasillisella. Kuuntelimme korvat höröllä Essi Avellanin kuljettaessa meitä Ranskan Champagnen viinialueella. Samppanjan valmistuksessa käytetään kolmea eri viinilajiketta; skrode Pinot Noir, luiseva Chardonnay ja läski Pinot Meunier. Perinteinen sekoitus sisältää 1/3 jokaista lajiketta. Lopputulos on kuin täydellisen naisen sekoitus. Samppanja tyyppejä on kolme: Non Vintage eli vakiosamppanja, Vintage eli pidempään kypsytetty vuosikertasamppanja ja Prestige Cuvée eli luksussamppanja. Jos olet kiinnostunut poreilevasta kulinaarimatkasta, yritä ajoittaa reissu tammi-maaliskuulle jolloin samppanjat sekoitetaan kellarimestareiden toimesta. Näkyvimmät nykytrendit ovat yhden palstan samppanjat ja pientuottajien omat delux samppanjat.

"Varmaan voisi pikku hiljaa alkaa kaatamaan" kehotti Essi

Essin viinitasting kirvoitti kuplivan keskustelun. Alla samppanjat maistelujärjestyksessä. Huutoäänestyksessä 1. ja 3. vaihtoehto jakoivat palkintopallin.

1. Jacques Lassaigne Les Vignes de Montgueux Blanc de Blancs Brut NV Chardonnay

"Voisi juoda puolen litran tuopista kunnon kulauksen"

2. Jérôme Prévost La Closerie Les Béguines Extra Brut (2007) Pinot Meunier

"Tulee lapsuus mieleen", "Marjamehu"

3. André Clouet Brut Grande Réserve NV Pinot Noir

"Kupliva", "Vichy"

4. Billecart-Salmon Cuvée Nicolas Francois Billecart 1998 50% Chardonnay, 50% Pinot Noir

"Paahteinen", "Juusto", "Ihan kuin ottaisi popkornipussista palaneita"

Essi Avellan, Master of Wine

Ravintola Helkan lohikeittolounaan jälkeen kokoustila oli muutettu useaksi keittiöpisteeksi. Bloggaajat jakautuivat 5 hengen tiimiin. Tiimimme muodosti neljän kovan kopla: Sorsanpaistaja, Sillä Sipuli, Kannat Kattoon ja Liemessä. Reseptiluettelo tuntui ensin loputtomalta mutta kuin ihmeen kautta naurun remakan keskellä saimme ruuat tehtyä hyvissä ajoin ennen määräaikaa. Ruokablogitapaamisissa ei tarvitse nälkää nähdä. Tässä muutama resepti Helkan keittiön kanssa yhteistyössä valmistetusta illallismenusta.

Kirsikkatomaattihilloke

2 kpl salottisipuli

1dl valkoviini

2dl tomaattimehu

200g kirsikkatomaatti

loraus balsamico valkoinen

suola

pippuri

hunaja

oliiviöljy

Freesaa salotti suikaleita oliiviöljyssä ja lisää suolaa ja pippuria. Lisää valkoviini ja keitä hivenen

kasaan. Sen jälkeen lisää tomaattimehu, balsamicoa ja hunaja. Keitä kasaan noin puolet tai kunnes liemi on sakeentunut. Anna liemen hivenen jäähtyä ja lisää siihen kirsikkatomaatit ja jäähdytä.

Siikacheviche

200g siikaa

½ punasipuli kuutioituna

1 kpl sitruuna

½ kpl appelsiini

chiliä

valkosipuli

korianteria

suolaa

sokeria

Tee siiasta pientä kuutiota ja laita astiaan. Lisää suola ja sokeri. Anna vaikuttaa hetki. Raasta

sitruunan ja appelsiinin kuorta ja purista mehut joukkoon. Pilkkoa sipuli, valkosipuli, korianteri ja

chili massaan. Tarkista maku ja anna makuuntua ainakin 2h.

Rosmissorbet

½ ltr vettä

200g sokeria

2 kpl rosmariinin oksa

1 kpl liivate

1 lime

2 cl cointreau

2 munan valkuaista

kiehauta vesi, sokeri, rosmariini ja anna hivenen jäähtyä ja siivilöi rosmariinit pois. Lisää liotetut

liivatteet ja lisää coitreau. Jäähdytä liemi ja lisää vatkatut valkuaiset sekä limen kuori raastettuna ja mehu ja aja koneessa kunnes valmista (n.15min). Jäädytä. Maku oli aika voimakas joten sorbehen olisi riittänyt ehkä yksikin oksa.

Punaherukkajäädyke

2 keltuaista

2 valkuaista

3dl kuohukerma

1rkl vaniljasokeri

1dl sokeria

1 liivate

3dl punaherukka melba

vatkaa ainekset erikseen vaahdoksi (sokerit mukaan jokaiseen tasaisesti) ja laita pieni osa kermasta lämpiämään ja lisää liotettu liivate kermaan. Sekoita vaahdot keskenään ja lisää melbaa pienin erin ja liivatteet myös. Laita vuokiin ja pakasta.

Helkan keittiö vastasi pääruuasta.

Oletko ruokabloggaaja ja kiinnostunut osallistumaan blogitapaamisiin? Laita viestiä liemessa@hotmail.com niin lisään sinut postituslistalle jatkossa :)

MASTERCHEF LIEMESSÄ: MADEKEITTO

2011-02-02T07:24:00.000+02:00

Tämän kertainen tosielämän realityshown haastetehtävä oli madekeiton valmistaminen arkihulinanan keskellä. Käytettävissä oli ainoastaan lähikaupan tuotteet. Tosielämän Masterchef selvittää mateen nylkemisen anomalla kauniisti kaupan sedältä 'kun se käy teiltä niin kätevän näköisesti'. Nylkemisen jälkeen selvitin tieni kaupalta kotiin mahdollisimman nopeasti. Haaste jatkui valmistamalla Minille välipalaa saadakseni arvokasta lisäaikaa. Ajastin madekeiton valmistuksen tietääkseni selviääkö tämä perheenäiti haasteesta 30 minuutissa. Valmisteluihin käytettiin 23 minuuttia. Passiivinen haudutusaika oli lisäksi 20 minuuttia.

Ihan kuin joku tarkkailisi minua.

Aloitin madekeiton tekemisen näkemättä yhtäkään madekeittoreseptiä. Olin jo sakset kädessä kalan kimpussa kun päätin nyt kuitenkin kurkata muutamaa reseptiä. Ensimmäinen vastaantullut resepti oli kummallisen kuuloinen viritys Kotilieden sivuilta. HS:n resepti kuulosti autenttisemmalta ja makupuhtaammalta. Mukailin reseptiä. Ajan säästämiseksi en siivilöinyt lientä välissä vaan tein keiton suoraan keitinliemeen. Myöskään maksaa en käyttänyt koska maderaukallani oli niin pieni.

Madekeitto (4 hlö)

3 salottisipulia
3 porkkanaa
1 rkl voita
1 l kasvisfondilla maustettua vettä
10 pientä perunaa
700 g nyljetty made
2 dl ruokakermaa + 1 rkl vehnäjauhoja

4 laakerinlehteä

10 pippuria
suolaa
tuoretta tilliä

Kiehauta 1 l vettä. Lisää kuoritut perunat, porkkanaviipaleet, lohkottu sipuli, laakerinlehdet, 10 maustepippuria ja kasvisfondi. Pane kalapalat ja mateen pää (josta kidukset poistettu) kattilaan. Kuumenna kiehuvaksi ja keitä hiljalleen 20-25 minuuttia. Nosta kalapalat liemestä, irrota kypsä liha ruodoista ja leikkaa sopivan kokoisiksi paloiksi. Sekoita jauhot kylmään kermamaitoon ja hämmennä suurus keittoon. Keitä 5 minuuttia.

Lisää kypsä kala ja kuumenna kiehuvaksi. Tarkista maku ja hienonna pinnalle tuoretta tilliä.

---

Piipahdin eilen aamupäivästä myös kuulemassa Valion uusista tuulista. Uutuus -tuotteissa maistuivat suomalaisuus, yksinkertaiset maut, marjaisuus ja viljat. Monet tuotteista on säilöntäaineettomia, pisteet siitä. Marjojen kotimaisuusaste nostettiin esiin keskustelussa. On se kumma kun Suomen mettät on täynnä marjaa mutta suuri tuottaja kuten Valio joutuu ostamaan osan marjasta ulkomailta koska kotimaista on saatavilla rajoitetusti. Valio vaalii kuitenkin hienosti suomalaisuutta tätä heistä riippumatonta marjafarssia lukuunottamatta.

Made kurkistaa keittokulhosta.

Tuoteuutuuksia lanseerattiin roppakaupalla. Tässä muutamia kiinnostavimpia poimintoja:

OLO - "Jugurttimaailman ykköpuheenaihe"

Olo on ensimmäinen suomalainen jugurtti jolla on ruoansulatusvaikutus. Jugurtin sisältämät viljaa tehokkaammat kuidut auttavat vatsan toimintaan. Vaikka asiaa ei suoranaisesti mainosteta niin jugurtin sisältämät maitohappobakteerit myös auttavat vaivaan. Jos eivät auta, Valio lupaa rahasi takaisin! Olo on marjaisa, täyteläinen ja maukas. Sokeria on liikaa omaan makuun mutta korkea sokeripitoisuus on perus reseptiikkaa "jugurttimaailmassa".

AURA pehmeä sinihomejuusto

Tavallista Auraa pehmeämpi ja helposti levittyvä vaihtoehto. Juusto on notkistettu tiivistetyllä maidolla.

Vanilla mandariini-juustokakku rahka

Näin eksoottisen kuuloista rahkaa oli pakko maistaa. Pidän rahkasta enemmän välipalana joten tämä oli makuuni aivan liian makea. Valiolla ei tuotteita kuitenkaan vedetä hatusta vaan tutkimukset osoittavat että suurin osa ihmisistä haluaa jugurttinsa ja rahkansa makeana. Että näin.

Pehmeä maitorahka 0,3% rasvaa

Se terveellisempi vaihtoehto mandariini-juustokakku-rahkalle. Voit syödä rahkan sellaisenaan tai lisätä mehukeittoa, hedelmiä tai marjoja.

Laktoositon kevytmaitojuoma 250 ml

Laktoosittoman maidon saa nyt myös kätevässä 250 ml pakkauksessa. Laktoositon maitojuoma tuoteperhe kasvoi myös rasvattomalla 1,5 litran tönikällä.

FÄSHÖNPERUNAT

2011-01-28T10:43:00.000+02:00

Kuvaan viikonloppuna muotivalokuvaaja Jenni Kauppilan opastuksella muotikuvasarjan joka tulee esille galleriaan Zagrebiin. Fäshönin lisäksi jetsetteilen viestintätoimistojen ruokakinkereistä toiseen ja postiluukustani tipahtelee tuotelahjoja. Arkielämäni on oikeasti kaukana pintaliidosta. Meidänkin perheessä syödään tällä viikolla sitä makaroonilaatikkoa kolmatta iltaa peräkkäin. Ihmisen pitää nykyään brändätä itsensä. Facebook-statusta viilataan tarkkaan. Blogiin postataan vain viikon kohokohdat. Olen saattanut kertoa että olen toimistopäällikkö, mutta jätän mainitsematta että pomoni pyysi minua tänään täyttämään nitojansa. Kerron hienoista ja kalliista ravintoloista, mutta et ehkä tiennyt että mietimme koska seuraavaksi raaskimme syödä lempiravintolassani. Kaikkien selfbranding sääntöjen vastaisesti päätin kuvata ja postata pelkät perunat arkihulinan keskeltä.

Arkea fäshönin keskellä.

Ruoka pitää olla nyt nopeampaa ja arkisempaa kuin koskaan. Muutama viikko vielä niin helpottaa. Hmm, ihankuin olisin sanonut noin joskus ennenkin ;) Ravintoloiden paistorasvakeskustelusta inspiroituneena tein maalaislohkoperunoita kotona.

Perunat pestään huolella ja lohkotaan. Sekoita kulhossa lohkot, oliiviöljy, tuore rosmariini, suola, paprikajauhe. Paista uunin yläosassa 175 asteessa noin puoli tuntia tai kunnes perunat ovat kypsiä.

VIIKON KASVISRUOKA: TOMAATTI-PAPUSOPPA

2011-01-21T12:44:00.000+02:00

Jouluvalot eli joulubanneri roikkuu vieläkin blogin seinällä. Olen kuitenkin ajatellut kovasti asiaa, jos saan puolustautua. Haluan laittaa tilalle uuden kevätbannerin mutta en taida ehtiä ennen viikonloppua. Tällä menolla joulubanneri on paikallaan vielä juhannuksenakin. Parhaiten tämän hetkistä elämääni kuvaa sana hysteerinen. Yritän yhdistää vielä kuukauden ajan paperinpyörityksen ja valokuvaamisen. Pian helpottaa kun päivätyö ei enää ikävästi häiritse harrastuksiani.

Älkää sitten tehkö niinkuin minä teen vaan niinkuin minä sanon ;) Tällä hetkellä lounaani nimittäin saattaa olla omena kahvilla. Kotiruoka, jos sitä on, on vähintäänkin arkista. Kun sitä tehdään niin tehdään urakalla. Kiireen lisäksi kattilaamme hämmentää keskustelu lihansyönnin eettisyydestä ja lihan tehotuotannosta. Huoli näkyy pienissä arkisissa valinnoissa. Julistin Nirsolle että taloudessamme on tästä lähtien kerran viikossa kasvisruokapäivä. Sain vastaukseksi epäluuloisen nyrpistyksen: Eikö sinne voisi jotain lihaa laittaa? Täytyyhän hänen saada lihaa.

Ignoorasin Nirson kitinät ja valmistin mausteisen tomaatti-papukeiton. Nirso jaksoi kehua keittoa kolme päivää putkeen. Tosin Nirso jaksoi myös toivoa sitä lihaa kolme päivää putkeen.

Soppa sai lisävivahdetta turkkilaisesta jugurtista, korianterista
ja keltaisesta paprikasta (unohtui kuvasta).

Tomaatti-papusoppa (6 hlö)

2 prk tomaattimurskaa

1 tomaattipyré

2 keltasipulia

1 prk kidney papuja

1 prk papusekoitusta

4 valkosipulinkynttä

½ tuore korianteripuska

1 tl paprikaa

1 tl kurkumaa

½ tl cayannepippuria

suolaa

pippuria

öljyä

Kuullota öljytyssä kattilassa sipulisuikaleita ja valkosipulisiivuja miedolla lämmöllä noin 10 minuuttia. Lisää tomaattipyree ja mausteet. Sekoita joukkoon pavut ja tomaattimurska. Anna keiton kiehua hiljalleen vähintään puoli tuntia.

SUOMALAINEN SIPULIKEITTO

2011-01-07T15:51:00.001+02:00

Uusi vuosi, uusi elämä. Tätä vuoden vaihteen suosituinta mantraa julistin itsekin viime postauksessa. Uuden vuoden lupauksiini ei kuitenkaan lukeudu laihdutus. Päinvastoin flunssan kourissa saan pakottaa itseni syömään. Kun ei tee mieli syödä niin ei tee mieli laittaa ruokaakaan. Tässä siis joulukuulta suomalainen sipulikeitto jonka valmistin 30-vuotis syntymäpäiväni kunniaksi. Resepti on urkittu Fakta & Farfallen blogista. Ranskalainen sipulikeitto nautitaan vaalean maalaisleivän kera.

Suomalainen sipulikeitto (4-6 hlö)

700 g sipuleita
50 g kirnuvoita
loraus oliiviöljyä
2 rkl vehnäjauhoja
1.75 l lihalientä
2 dl kuivaa valkoviiniä
hyppysellinen sokeria
saaristolaisleipää
timjamia
emmentalia (mustaleima)

Kuori ja viipaloi sipuli ohuiksi viipaleiksi. Lämmitä pannu, mutta älä kuumaksi. Lisää loraus oliiviöljyä sekä 50 grammaa voita. Anna voin sulaa. Lisää sipulit ja sekoita kunnolla voihin. Anna kuullottua miedosti lämpimällä pannulla koko ajan sekoitellen noin 25 minuuttia.

Anna sipulien kuulottua samassa lämpötilassa vielä 20 minuuttia, mutta sekoittele nyt harvemmin. Näin sipuleihin tulee hieman väriä. Älä kuitenkaan anna sipuleiden palaa, sillä mieto ja pitkä kuullotus on keiton juju! Sipulit ovat valmiita kun ne murskautuvat helposti sormien välissä, ovat kauniin keltaisia ja maultaan makeita. Jos haluat, voit tehostaa karamellisoitumista lisäämällä alussa hyppysellisen sokeria.

Kun sipulit ovat valmiita, lisää vehnäjauho ja sekoita pannulla muutama minuutti. Lisää tämän jälkeen kuiva valkoviini, nosta lämpöä ja anna viinin kiehahtaa. Lisää lihaliemi ja keiton kiehua hiljalleen noin 45 minuuttia.

Laita uuni 225 asteeseen. Leikkaa leivästä ohuet viipaleet, joista teet keitolle kannen. Paahda leipäviipaleet leivänpaahtimessa. Annostele keitto uuninkestäville keittolautasille, laita päälle paahdetut leipäviipaleet "kansiksi" ja lisää päälle vielä raastettua emmentalia. Laita uuniin ja kypsennä kunnes juusto on sulanut ja kullankeltainen. Nauti kuivan valkoviinin kera.

Chjoko tuli, chjoko meni.

Chjokon pieni lähetys oli eksynyt vanhaan osoitteeseeni. Sain Chjokon Hennessy Paradis lahjapaketin sopivasti syntymäpäiväksi.

UUSI VUOSI, UUDET KUJEET

2010-12-31T09:02:00.001+02:00

Elämässäni tapahtuu ensi vuonna isoja muutoksia jotka vaikuttavat blogiinkin. Oli muutokseen syynä sitten kolmenkympin kriisi, perheellistyminen, äitiyslomalta paluu tai irtisanomiset ja säästöt työpaikalla niin muutos on totta. Suurin muutos on tapahtunut omassa päässäni. Syksyn aikana ymmärsin että vuorokauden tunnit eivät lisäännykään. Olin valinnan edessä: jatkanko paperinpyöritystä korporaatiossa turvallisella kuukausipalkalla lopettaen mm. Cityn valokuvauskeikat vai hyppäänkö tuntemattomaan freelance valokuvaajana. Lopulta valinta oli itsestäänselvä. Helmikuussa aloitan siis uuden sivun elämässäni. Jos kaikki menee pieleen niin ensi vuoden jälkeen palataan taas paperinpyöritykseen. Mutta ensi vuosi on minun vuoteni. Tässä seitsemän uuden vuoden lupausta blogille:

1. Lupaan ottaa parempia ruokakuvia

Blogi on myös käyntikorttini. En kestä enää ottaa tuhnusia kiireessä hutaistuja ruokakuvia.

2. Ostan enemmän luomua

Tänä vuonna olen lisännyt luomun määrää jo huomattavasti. Suurimmat syyt edelleen jättää luomu ostamatta on korkea hinta ja lähikaupan valikoima. Luomu on kuitenkin tullut jäädäkseen ja sitä lisätään.

3. Välttelen teollisesti tuotettua sianlihaa

Tämä saattaa olla jeesustelua koska ostan edelleen teollisesti tuotettua naudanlihaa. HS:n juttu sikaloista ja kastraatiosta juurtui takaraivooni niin tiukkaan että en ole pystynyt ostamaan enää sianlihaa. Toissa päivänä luin Metro-lehdestä että Tanskassa kuolee 25 000 pikkupossua _joka_päivä_ ennen teurastusikää. Samana päivänä sain kutsun HK:lle kokkaamaan rypsiporsasta Sukulan kanssa. Luomuporsasta olisin voinut harkitakin.

4. Syön enemmän kasviksia

Pimeä vuoden aika, kylmä ja lumi saavat kaipaamaan lämmintä ruokaa. En ole syönyt yhtäkään salaattia koko talvena. Kesäisin salaatti maistuu. Sitä odotellessa lisään kasvisten määrää ruuanlaitossa.

5. Käytän kankaista kauppakassia ahkerammin

Italia kielsi jo muovikassit. Siis the-muovikassimaa-Italia. Miten Suomessa ei edes keskustella asiasta?

6. Muistan blogini syntymäpäivät

Olen tainnut unohtaa blogin syntymäpäivät systemaattisesti jo neljä vuotta. Vähän kuin unohtaisi oman lapsensa merkkipäivän. Nyt onnittelen jo etukäteen ensi vuoden marraskuulle niin ei varmasti unohdu: Onnea 5-vuotiaalle Liemessä-blogille!

7. 500 000 lukijaa

Puolen miljoonan lukijan haamuraja lähestyy hitaasti mutta varmasti. Saataisiinkohan se rikki ensi vuonna? En lupaa mitään varmasti koska se on teistä kiinni :)

Vuosi on ollut vauhdikas. Olen onnellinen että blogi kesti vauvavuoden, muuton, remontin, häät ja kolmenkympin kriisin vaikka aika ja energia on ollut kortilla. Odotan innolla ensi vuotta ja toinen toistaan herkullisempia ruokia. Jatkan edelleen samalla linjalla eli arkiruoka on hyvää mutta helppoa, nopeaa ja edullista. Minin kasvaessa kynttiläillalliset lisääntynevät. Olen myös jatkuvasti kiinnostuneempi lähiruuasta ja skandinaavisesta keittöstä. Näihin tunnelmiin ja sanoihin, hyvää uutta vuotta kaikille lukijoille, kommentoijille ja vahingossa sivulle eksyneille!

Puna-ahven pasta Flickerissä.
Tämän ja muita ruokakuvia löydät tulevaisuudessa myös Flickr-sivuiltani!

KANTUKKIINEJA JA MUITA JOULURUOKIA

2010-12-28T16:48:00.001+02:00

Jouluaaton illallinen ei ollut aivan perinteinen jouluruokabuffetmättö. Ruokaa tuli valmistaa kahdelle aikuiselle ja yhdelle vaahtosammuttimelle eikä sitä saanut jäädä yli. Lukijoiden vinkkien ja nettireseptien avustuksella elämäni ensimmäinen joulumenu näytti lopulta tältä:

Lohitartar

---

Poron sisäpaisti ja imelletty bataatti-peruna laatikko

Magari 2006, Italy

---

Cantuccini di prato

Vin Santo, Italy

Vein 'kantukkiineja' myös joulutuliaisina sukulaisille.

Joulubataatti

Joulupöydästä kerään aina ensimmäisenä lautasen täyteen erilaisia kaloja. Illallisen avasi lohitartar joka ei millään muotoa jää pelkäksi joulukokeiluksi. Tartarin täydensi tuore saaristolaisleipä. Paisti olisi saanut olla sisälämpötilaltaan lähempänä 60-65 astetta kuin 55. Liha jäi meidän makuun hieman liian raa'aksi. Bataatti-perunalaatikko oli hauska versio tutusta joululaatikosta. Minille maistui kaikki lohitartarista verenpunaiseen poropaistiin.

Hesarin Cantuccini-ohje sellaisenaan vaikutti aika pliisulta. Kävin läpi tusinan eri variaatioita erityisesti italialaisena mainostettuja reseptejä. Niiden pohjalta lisäsin reseptiin yhden sitruunan kuoren raastettuna, ronskisti pilkottuja manteleita, aniksen siemeniä ja 2 tl Vin Santoa.

Cantuccini di prato - mantelikorput

5 1/2 dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta
2 1/2 dl sokeria
100 g mantelilastuja (tai kokonaisia)
2 munaa
1 keltuainen
2 rkl vettä

Oma lisäys:
1 sitruunan kuori raastettuna
1 tl aniksen siemeniä
2 tl Vin Santoa

1.Sekoita jauhot ja leivinjauhe kulhossa. Lisää sokeri ja mantelilastut.

2.Vatkaa munat ja keltuaiset kevyesti keskenään. Lisää kuiviin aineisiin ja sekoita taikinaksi.

3.Lisää myös vesi.

4.Jaa taikina jauhotetulla leivinpöydällä kolmeen osaan ja leivo noin kolmen sentin levyisiksi ja pellin mittaisiksi säikeiksi. Nosta uunipellille leivinpaperin päälle.

5.Paista 200 asteessa noin 10-12 minuuttia, kunnes leivonnaiset ovat kauniin kullanruskeita.

6.Ota uunista ja leikkaa heti vinottain viipaleiksi. Erottele palat toisistaan ja kuivata puolisen tuntia uunin jälkilämmössä.

JOULURAUHAN JULISTUS

2010-12-24T10:36:00.001+02:00

Seurasin Facebookissa mielenkiinnolla keskustelua täydellisen joulupuuron valmistuksesta. Keskustelun pohjalta valmistan joulupuuromme allaolevan ohjeen mukaan. Sitä ennen joululahjan jako. Edustuskeittiö-kirjan arvonta suoritettiin jouluruokapostaukseen kommentoineiden ja Liemessä facebook-ryhmäläisten kesken. Jouluyllätys lähtee Liemessä Facebook-ryhmään liittyneelle Lauralle! Onneksi olkoon Laura. Puuroreseptin myötä julistan blogiin joulurauhan ja palataan taas patojen ääreen välipäivinä. Herkullista Joulua kaikille!

Meidän kuusessa on kolme koristetta. Yksi niistä on Minin jouluheppa.

Paras joulupuuro (4 hlö)

2 dl vettä
voinokare
2 dl puuroriisiä
1 l täysmaitoa
1 tl suolaa

Paras tapa tehdä riisipuuro on vesihaudekattilassa. Tavallisessa kattilassa puuroon tulee helposti palanut sivumaku. Facebook keskustelun vinkkien perusteella puuron voi tehdä aivan hyvin laktoosittomaan maitojuomaan mutta Hyla maidosta tehtynä puurosta tulee oudon vaaleanpunaista. Ostin vanhaan kattilaani lisäosana vesihauteen. Näin puurokattila ei vie yhtään lisätilaa keittiössä.

Keitä riisejä ensin 10 minuuttia pienessä määrässä vettä. Voit laittaa joukkoon voinokareen. Lisää maito ja hauduta hiljalleen noin 40-60 minuuttia. Mausta suolalla. Tarjoile voinokareen ja maidon kanssa. Makeampi vaihtoehto on ikisuosikki rusinakeitto.

PARAS JOULURUOKA?

2010-12-20T09:15:00.002+02:00

Jouluinen Porvoo.

Blogissa ei ole ollut vielä yhtäkään joulupostausta. Syynä tähän on että en ole vielä ajatellut asiaa. En ole ostanut joululahjoja, en omista yhtään joulukoristetta, en kynttelikköä. Joulukuusiprojektini meni toistaiseksi puihin kuusen ollessa metrin liian pitkä asuntoomme. Nyt se makaa taloyhtiön tuuletusparvekkeella koska en omista sahaa enkä liiemmin kuusitelinettä.

Vietämme ensimmäistä kertaa jouluaattoa kotona. En ole aikaisemmin tehnyt jouluruokia vaan istunut valmiiseen pöytään. Kai tämäkin on jonkinlainen aikuistumisriitti; oman kinkun paisto. Se että meitä on kaksi ja puoli tekee ruuanlaitosta itseasiassa haastavampaa kuin että koko suku olisi koolla. Laatikot ovat liian isoja, kinkun paistossa ei mitään järkeä eikä ruokaa saa jäädä yli jouluaatosta. Ajattelin valmistaa kolmen ruokalajin jouluillallisen. Joululahjaksi haluan antaa jotain muuta kuin krääsää. Teen itse esimerkiksi Hesarin kotiketsuppia ja Sillä Sipulin sinappia.

Kerro joulupöydän suosikkisi ja olet mukana kirja-arvonnassa!

Kaikilla ruuasta kiinnostuneilla on varmasti joka jouluinen suosikki. Äidilläni se oli imelytetty perunalaatikko jota tehtiin laatikkokaupalla vaikka henki menisi. Kerro oma joulupöydän suosikkisi ja auta minut liemestä. Kaikkien kommentoijien kesken arvotaan Verna Kaunistp-Feodorown Edustuskeittiö - Linnan juhlista kodin kutsuille (44,40 €). Edustuskeittiön on löydyttävä jokaisen itseäänkunnioittavan edustusrouvan kirjahyllystä. Facebook-ryhmäläiset ovat automaattisesti mukana arvonnassa. Jos siis et keksi mitään järkevää sanottavaa niin voit vain klikkautua Liemessä Facebook-ryhmään.Anonyymit eivät voi osallistua. Arvonta suoritetaan jouluaattona joten ehdit saada kirjan itsellesi juuri sopivasti uuden vuoden juhlaan. Mikä siis on joulun suosikkiruokasi? En muuten pistä pahakseni jos intoudut paljastamaan tarkoin varjellun sukureseptin.