20. heinäkuuta 2015

RAVINTOLA SINNE JA TOINEN MIES

Minulla on toinen mies. Se on juonut salaa kahvia keittiömme pöydän ääressä. Joskus työpäivän lomassa käymme salalounaalla. Se on lähettänyt minulle sydämin suljettuja tekstiviestejä. Kerron sille syvimpiä tuntojani. Emme näe usein, mutta kun näemme  niin se on ihanaa. Itseasiassa yksi ei riitä. Näitä miehiä on monta.



Olen aina tullut hyvin toimeen miesten kanssa. Paras ystäväni yli 20 vuoden takaa on mies. Ja vieläpä entinen lukioajan heilani. Toinen hyvä ystävä on lukioajan porukoista. Aikuisiällä miehien kanssa ystävystyminen on vaikeampaa. Lähtökohtaisesti tilanteessa on aina pieni jännite, etenkin varattuna naisihmisenä. Toisaalta, aikuisiällä ja vieläpä lapsiperhearjessa, niitä tilaisuuksia ystävystyä ei ole montaa. Hyvä kun ehtii sitä omaa miestä nähdä. Hyvät ystävät ovat harvassa. Olen etuoikeutettu, kun yksi uusi ystävyys tuli hiljaittain elämääni.

En voisi kuvitella olevani mustasukkaisessa parisuhteessa. Homma perustuu siihen, että toiseen luotetaan täysin. Pelkästään työni puolesta tapaan paljon ihmisiä, ja käyn erilaisissa tilaisuuksissa. Olen matkustanut yksin, ja jättänyt vihkisormuksen kotiin. Etten siis hävitä sitä! Toki olen joskus miettinyt, miltä itsestä tuntuisi jos pöytä käännettäisiin. Mitä jos Nirso haluaisi mennä uuden naisystävän kanssa illalliselle? Mutta sehän olisi ihan eri asia :D

Ravintola Sinne


Eräs toinen mies on kotoisin Porvoosta, ja me molemmat olimme tahoillamme testanneet originaalin eli Porvoon ravintola Sinnen. Viime uuden vuoden ravintolaelämys Porvoossa oli huikea, joten odotukset olivat korkeat Sinne Helsingin suhteen. Helsingin päässä tuli jo kertaalleen pyörähdettyä äitienpäiväbrunssilla. Etenkin jälkiruokaosasto, buffetpöydästä tarjoiltu sokerimassakakku, oli sillä kertaa hieman pettymys hintatasoon nähden. Olin odottanut tilaisuutta testata Sinne ihan tavallisena iltana.



Olimme voittaneet pöytäbingossa pöydän ravintolan modernimmasta etuosasta. Jälkikäteen sain selville, että kesäaikaan takaosa on auki ainoastaan tilauksesta. Takaosan puutarha atrium on mielipiteenjakaja. Ihastuin aikoinaan Porvoon sisustuksen huikeaan veistoksellisuuteen, ja sitä jäin haikailemaan. Alkuun tilasimme sampanjaa. Koska elämä! Mietimme otammeko valmiin menun, vai tilaammeko sitä mitä haluamme. Päädyimme jälkimmäiseen. Alkuun suuhunsulava porotartar ja kesäinen Haugelundin silli, pääruoaksi siikaa kantarellimuhennoksella ja jälkkäreiksi mikä-voisi-mennä-vikaan lakritsipannacotta sitruunatimjamisorbetilla. Toinen mies otti kahvit petit foursilla. Alku- ja pääruoka olivat kokonaisuuden kohokohdat. Suomen Gastronominen Seura palkitsi Haugelundin sillin vastikään pokaalilla Taste of Helsingissä. Siika oli toki hyvä, mutta pinta olisi saanut olla hiillostuneempi ja annoksessa oli ehkä vähän liikaa kikkailua. Kesäkalalta toivoisin selkeyttä ja puhtautta, kun raaka-aineet ovat niin huiput. Raaka-aine rakkaus on leimahtanut tosissaan; Sinnellä on oma puutarhuri ja ravintola on rekrynnyt omia kanoja munantuottajiksi.

"Tässä on tää hörselötörselö, tämä on haettu hevonkuusesta, tätä kypsensin 96,5 tuntia kahdessakymmenessäkolmessa asteessa..." Ruokien selostaminen yksityiskohtaisesti ruokailun aikana on alkanut tökkiä. Juuri kun juttu luistaa ja on mukavaa, seurustelu pitää keskeyttää. Voisiko se sama asia vaan lukea menussa, ja kysyä tarjoilijalta jos tulee jotain kysyttävää? Sama koskee suurinta osaa Helsingin paremmista ravintoloista. Palvelu oli kaikkinensa ystävällistä ja asiantuntevaa, ja monelle ruokien avaaminen on varmasti osa sitä hyvää palvelua.

Mutta nyt, äkkiä lasku! Toisella miehellä oli jo toinen nainen odottamassa.

Ravintola Sinne Helsinki

Eerikinakatu 2
Facebook sivut

Liemessä? Päivittäistä vertaistukea Liemessä-Facebook ryhmässä.
Liemessä Instagramissa @liemessa

10. heinäkuuta 2015

MATKAVINKIT TAMPEREELLE


Tampere on onnistunut pysymään kovin hajuttomana ja mauttomana. (EDIT: Selvennyksen vuoksi tarkoitin tällä, että Tampere on onnistunut pysymään hajuttomana ja mauttomana tälläisen helsinkiläisen turistin mielikuvissa, en tarkoittanut että näin todella olisi. Päinvaistoin, Tampere osoittautui todellisuudessa maukkaaksi!) Pohjatietoni Tampereen reissulle olivat olemattomat - voimme syyttää yleissivistyksen puutettani tai Tampereen kaupungin matkailustrategiaa. Viime vuosina korviini on kuitenkin kantautunut useammasta epävirallisesta lähteestä huhuja Tampereen nousevasta ravintola- ja ruokakulttuurista. Tampereen kauhukakaran, Sivumaku-blogin Jani, on tiivistänyt kattavasti Tampereen parhaat ravintolat. Tähän mieheen luotan ravintola-arvioissa. Suolaa ja Hunajaa Jonna kertoi matkaavansa Tampereelle vuosittain ravintolaelämysten perässä.



Perinteisesti olemme juhlistaneet Minin synttäreitä perheen kesken Linnanmäellä. Viidessä kesässä Lintsi alkaa kuitenkin olla jo niin nähty, että halusimme vaihtaa maisemaa.  Hotellit ja Airbnb* kumisivat tyhjyyttää tapahtumarikkaalle viikonlopulle. Facebookissa huutelemalla sain järjestettyä hätämajoituksen ex-naapurin äidin äidin kaksioon. Sohvasurffaus vei meidät Kalevan kaupunginosaan, noin kilometrin päähän Tampereen keskustasta. Matka taittui lasten kanssa parissa tunnissa Intercityn leikkivaunussa. Varatuille istumapaikoillle asti ei koskaan päästy.




"Älä nuole koiranruokakippoa. Nyt se löysi lääkkeet. Pelikonsoli on kohta entinen. Ei saa kiivetä parvekkeelle. Eikö se Ipad tullu mukaan. Annatko tolle iltapuuron, se syö jo biojäteroskiksesta." Lähdimme taaperon kanssa pikavauhdilla ulos kämpästä, ja päätimme palata vasta tutiaikaan. Nokka kohti matkamme päätarkoitusta eli Särkänniemeä! Matkalla tietysti söimme. Postauksen lopusta löytyvät lapsiperheen menovinkit Mansen kesään.

Se pieni ero


Tampereen ravintolatarjonnassa pisti silmään pubien suuri määrä. Lauantai-iltaa kohden terassit pullistelevat liitoksistaan, joten porukkaa kaljahanojen äärelle tuntuu riittävän. Täällä ei tissutella. Shokki! Taaperokuplassani olen kai unohtanut, että suomalaiselle illanvieton päätarkoitus on juominen. Tai sitten Helsingin ja Tampereen välillä on tässä suhteessa se pieni ero. Sekavan oloisesta jengistä huolimatta Tampereelle mahtuu useampi laatuoluita tarjoileva gastro pubi: Gastro Pub Tuulensuu,  suomen vanhin pubi "Salhis" ja tapasbaari Inez



Public House Huurre


Yhden yön taktiikalla Tampereen ravintolatarjonnan otantamme on vasta pintaraapaisu. Squere one eli ensimmäinen ravintolakokemuksemme Tampereella oli Public House Huurre muutaman korttelin päässä asunnolta. Odotimme ovien aukeamista naamat läästräytyneinä lasiin. Tiesin, että täältä voisi odottaa kohtuullista hampurilaista. Ja saimme kohtuullista parempaa. Lapsille tilasimme perunalettuja kanatäytteellä. Päälle oli roiskittu tuhtia balsamicoa, joka ei uponnut lapsiin eikä meihin.

Sisustus oli hullutteleva ja mukavan rouhea, joskin hieman synkähkö. Pihalta löytyy kyllä myös aurinkoinen terassi sitä kaipaaville. Sitten se suomalainen palvelu ja miten lapset otetaan huomioon. Ihan pieniä nyanseja, mutta niillä on iso merkitys. Koko vierailumme ajan tuntui, että emme olleet lapsiperheenä tervetulleita. Voisi ajatella, että tälläinen tilava hampurilaispaikka saattaisi nousta juurikin lapsiperheiden suosikiksi päiväsaikaan. Puoliltapäivin meidän lisäksi ravintolassa oli yksi pariskunta. Yritin ottaa Instagramiin kuvaa raflasta, mutta sillä aikaa vaahtosammutin jo viiletti kohti baaritiskin takaosastoa. Tarjoilija tiuskaisi, että yrittäkää pitää ne lapsenne kurissa. Olisi tehnyt mieli sanoa, että etteks te tiedä kuka mä oikeen oon. Yritän mainostaa teitä Instagramissa :D Instagram-kuva jäi julkaisematta ja paimensin pennut takaisin pöytään. Ehkä ravintolan nimellä jo on yritetty vihjaista, että tämä on täysipituisten paikka. Ymmärrän kyllä, että lapset eivät voi sännätä tiskin taakse tai keittiöön, mutta sellaista ne lapset, varsinkin 1-vuotiaat, saattavat välillä yrittää. Ulkomailla suhtautuminen on aivan eri; kuinka monta kertaa Mini on kaapattu kainaloon ja käyty esittelemässä koko keittiölle hymyn kera. Palautettu sitten joskus. Muuten hyvästä ruuasta ja ravintolasta jäi ikävä jälkimaku, joka korjaantuu pienellä asiakaspalvelun viilauksella ja tilannetajulla.

Public House Huurre
Sammonkatu 46
Facebook-sivut


Tampereen paras pizza


Tampereen parasta pizzaa lähdimme metsästämään Sitkosta, jonka Jyrki Sukula oli rankannut parhaiden pizzojen TOP3:een evö. Sitkosta löytyy kaikki trendikkään ravintolan elementit; betonilattia, metallilankalamput ja Kung Fu Girl riesling. Silti Sitko onnistui olemaan kodikas ja tarpeeksi persoonallinen. Palvelu oli mutkatonta ja ystävällistä. Pizzat 11-14 €. Tänne pyhiinvaelletaan toistekin.

Sitko Pizza & Bar
Näsilinnankatu 22
Facebook-sivut



Brunssin mentävä aukko


Sunnuntai aamuna elävä herätyskellomme herätti klo 7. Perus aamutoimet, ja oli selvää että emme ehtisi aamupalalle Amurin Helmeen työläismuseokortteliin ennen yhtätoista. Pysyimme kuitenkin liikkeessä, pianhan lapsilla olisi jo lounasaika. Armotonta brunssipaikkojen googletusta. Sokos Hotelli Tammer tarjoilee lauantaisin laadukkaan brunssin, mutta 29 euron hinta ei houkutellut lasten kanssa vaikka olisimme osuneet oikealle päivälle. Niinikään Suomalainen Klubi brunssittaa vain lauantaisin. Hullun Poron levottoman kokoinen brunssitarjonta sopinee paremmin ruotsinlaivan yltäkylläisyyttä arvostavalle. Ravintola Kahvillan Tampereen edullisimmaksi tituleerattu brunssi oli harmillisesti kesätauolla. 

Huristaessamme bussilla pitkin Hämeenkatua, silmiini osui  katukyltti sillan kupeessa mainostaen brunssia sympaattisen oloisen kahvilan edessä. Äkkijarrutus ja uukkari. Tässä välissä ehdimme bongata myös Fazer cafén. Kurkkasimme sisään, ja 20 euron brunssi näytti todella hyvältä. Mutta eihän me ketjupaikkaan mennä. Eihän? Bussista äkkäämämme Pella's café oli kyllä symppis, mutta samaa hintaa huutava buffa mitäänsanomaton. Käännyimme taas kannoillamme, ja päätimme antaa ketjulle mahdollisuuden.



Ihana valoisa tila, isot ikkunat, uusittu Fazer café ilme ja herkulliset brunssitarjottavat - virkistävä yllätys! Ehdimme napata pöydästä lautaselliset ennen jalkapallojoukkueen pelmahtamista sisään. Ei aikaakaan kun kahvila oli täynnä. Oli tuoreita leipiä, croisantteja, salaatteja, lohta, juustoja, leikkeitä, jogurttia, mysliä, pähkinöitä, siemeniä, hedelmiä, kakkuja, smoothieta ja lämmitettyä kahvimaitoa. Hinta aikuisilta 20 euroa, 10 euroa lapsilta ja vaunuissa nukkuva Herra Simpukka selvisi ilman narikkamaksua.

Fazer café Tampere
Hämeenkatu 15
Fazer Facebook-sivut

Hehkutuksesta huolimatta olisin niin mieluusti kantanut brunssirahani persoonalliseen yksityiseen kahvilaan. Kahvilaan joka olisi vähän kuin Sitko, mutta kahvila. Jätäthän vinkkisi Tampereen parhaasta kahvilasta ja / tai brunssista, niitä jäin kaipaamaan!




Tampereen TOP 10 kohteet lapsiperheille


1. Särkänniemi
2. Pikkukakkosen leikkipuisto
3. Amurin työläismuseokortteli
4. Kissakahvila Purnauskis
5. Vakoilumuseo
6. Sorsalampi
7. Kesäpäivä Viikinsaaressa
8. Tampereen Taidemuseon Muumilaakso

Lisää Tampereen matkavinkkejä:


Lisää paikallisten matkavinkkejä Tempereelle
Visittampere.fi
Tamperelainen Sivumaku-blogi: Tampereen parhaat ravintolat ja muut ruokakohteet

Tulevia tapahtumia:

Tampere Food Fest
Katuruokarekkojen kokoontumisajot Keskustorilla 25-26.7. Street foodin ilotulitusta kokonaisen viikonlopun ajan.

Tulli Block Party
Tampereen Tullin alueella järjestettävä ilmainen ja avoin kaupunkifestari 1.8. Luvassa bändejä, dj:tä, jonglöörausta, ruokaa, tanssiesityksiä.

Tammerfest
Tammerfest-musiikkifestareilla nähdään neljän päivän aikana 15-18.7 kotimaisia ja ulkomaisia artisteja. Konsertteja täydentävät klubikeikat. Ratinanniemen festivaalipuistossa voi tankata Street Food -kylässä. Seitsemän katuruokakeittiötä sekä tuttu ja turvallinen festarigrilli tarjoilevat festareiden ajan.


*Sponsoroitu / mainoslinkki. Rekisteröitymällä tämän linkin kautta saat 23 € alennusta ensimmäisestä Airbnb seikkailustasi! Minä saan lisää matkakassaa. Win-win! Lähes kaikilla matkoilla vuokraamme asunnon Airbnb:n kautta, niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Suosittelen!

Liemessä? Päivittäistä vertaistukea Liemessä-Facebook ryhmässä.
Liemessä Instagramissa @liemessa

3. heinäkuuta 2015

MEKSIKOLAINEN HOT DOG

meksikolainen hotdog texmex resepti ohje itsetehty hotdog
YHTEISTYÖSSÄ HUAWEI P8
Meksikolainen ruoka on nyt kovassa huudossa meillä ja maailmalla. Itsekin olen hurahtanut uudenajan texmexiin. Uusi texmex eli mexmex jäljittelee oikeaa meksikolaista keittiötä, raaka-aineet ovat tuoreita ja ruoka värikästä. Halusin tehdä perjantai-illan ratoksi astetta tujumpaa murkinaa. Murkinaa, joka näyttää ihan fajitaksen sisään ängetyltä grillimakkaralta, mutta nerouteni on vain niin hyvin piilotettu ;) Saanko esitellä, meksikolainen hot dog! Okei, käytännössä se on fajitaksen sisään tungettu grillimakkara. Hot dog makkara tosin on Stockmannin Herkun tiskistä ostettua tulista ja rasvaa tihkuvaa chili chorizoa. Meksikolaisen hot dogin täytteiksi viskoin valkosipulista papuhöystöä, fetaa, chilimajoneesia ja tuoretta korianteria. Meksikolaisesta hot dogista tuli uusi kesälemppari grillissä!

meksikolainen itse tehty hotdog resepti täytteet


Meksikolainen hotdog

 (8 kpl)

Paputäyte
1 tlk mustia esikypsennettyjä papuja
4 valkosipulinkynttä
4 luumutomaattia (tai 3 isoa tavallista tomaattia)
1 pieni punasipuli

muut täytteet
8 chili chorizoa (tai muuta tuoremakkaraa)
200 g fetaa
tuoretta korianteria
chili majoneesia (esim. Bio Bandits luomu)

mini maissitortillaa tai Santa Marian mini fajitaslettuja

Kuori ja pieni valkosipulinkynnet. Paista valkosipuleita paistinpannulla miedolla lämmöllä tilkassa rypsiöljyä. Lisää pavut ja kypsennä noin 5 minuuttia. Leikkaa tomaatit pieniksi kuutioiksi ja silppua punasipuli. Lisää joukkoon ja anna hautua muutama minuutti. Ota pois liedeltä. Koristele tuoreella korianterilla.

Raakamakkaran grillaaminen


Grillaa makkaroita miedolla tasaisella lämmöllä 15-20 minuuttia.

Paahda maissitortilloja muutama minuutti grillissä. Täytä ja nauti kesäillasta!

meksikolainen hot dog paputäyte

Grillimakkaran uudet vaatteet 

Viikon vinkki #MakeItVisual

"Kuvankäsittely on usein maku- ja kulttuurikysymys. Käsittelyn ei tarvitse olla liiallista, hillitty sävyjen säätö voi riittää. Editoiminen ammattikuvaajien kesken tarkoittaa oikean kuvan valitsemista. Siksi on hyvä, että on olemassa kuvia mistä valita. Käytä siis hetki työsi arviointiin ja muokkaamiseen ja julkaise sitten ylpeydenaiheesi muiden ihailtavaksi." Veikko Kähkönen, valokuvaaja.

Kaikki postauksen kuvat on otettu Huawei P8-älypuhelimella. Neljän viikon testijakso ja Huawei-yhteistyö on lähestymässä loppuaan. Tätä kameraa tulee ikävä, olen ollut todella positiivisesti yllättynyt! Vielä maanantaihin asti ehdit osallistua Huawei P8 arvontaan 8 (arvo 499 €) ja voit voittaa mokoman omaksi! Ota ylläolevan vinkin mukainen kuva, julkaise se Instagramissa häshtägillä #makeitvisual ja olet mukana arvonnassa.

Omia ruokakuviani en käsittele kovinkaan rankalla kädellä, vaan lähinnä tuon tunnelmaa, värejä ja kontrastia hieman esiin. Kännykkäkuvien käsittelyyn käytän VSCOcam applikaatiota ja järkkärillä otetut kuvat käytän Lightroomin kautta. Hyvin harvoin enää avaan kuvia Photoshopissa. Onnistunut kuva rakennetaan kuvaustilanteessa, ammattimainenkaan jälkikäsittely ei pelasta huonoa kuvaa. Otan aika säästeliäästi kuvia. Ruokailutilanteet ovat niin hektisiä, että olen onnistunut luomaan nopean rutiinin ruokakuvauksiin. Otan korkeintaan 10-15 kuvaa per ruoka / blogipostaus, joista valitsen parhaimmat. Hukkakuvia on aika vähän. Joskus toivoisi, että aikaa kuvaukselle olisi enemmän. Mutta voitte varmasti kuvitella ne nälkäiset naamat ja pienet kädet näidenkin grillimakkarafajitasten ympärillä. Ei auta kuin ottaa se hyvä kuva, ja vähän nopeasti.

Yhteistyössä Huawei P8

Liemessä? Päivittäistä vertaistukea Liemessä-Facebook ryhmässä.
Liemessä Instagramissa @liemessa

2. heinäkuuta 2015

MERIROSVOKEIJU SYNTTÄRIT


Merirosvolaivat mehulaseissa.
Nyt pinkki lippu liehumaan, hulabaloo balai! 6-vuotta täyttävä Mini oli toivonut syntymäpäiväjuhlia merirosvokeiju-teemalla, ja merirosvokeiju-syntymäpäiväjuhlat hän oli saava. Nirson vastuulla oli merirosvokeiju-kutsun suunnittelu. Vanhana Vuoden Huiput-palkittuna graffakettuna Nirso väkersi öitä myöden täydellistä kutsukorttia. Nirso a.k.a Pinkkiparta oli myös ohjelmavastaava. Synttärit päräytettiin käyntiin merirosvokapteeni Nirson Pinkkiparran seikkailulla Suomenlinnan luolissa. Lapsia (ja lasten vanhempia) hämmensi myös paikalle lehahtanut Kolinakeiju. Armottoman taistelun ja lasten hypnoottisen taian avulla Kolinakeiju muuttui hyvikseksi, ja suklainen pimeässä hohkaava kultarahakirstu avautui. Lahjojen jako, kynttilöiden puhaltaminen, syöminen, onginta ja heti perään tilanteeseen porhaltavat sukulaiset pitivät huolen että vipinää riitti koko päiväksi. Saimpa ainakin ne kauan odotetut puutarhajuhlat. Ensi vuonna sitten vähän isommin ;)

Jenni 1 - lokit 0
Kesän aikana pitää ehtiä käydä tuolla vaahtokarkkisaarella.
Äidin salainen ase - kakun ja kuppikakkujen ulkoistaminen
Minä vastasin juhlien koristeluista ja synttäritarjoiluista. Synttärikakut ja kuppikakut tilattiin suosiolla Instagramista bongatusta Frangipani Bakerystä Vallilasta. Tarjolla oli myös tädin pyörittelemiä nakkipiiloja ja suolaisia piirakoita. En ole tavannut lasta joka ei söisi nakkipiiloja. 35-kiloinen juhlateltta saatiin lainaan viereiseltä saarelta ja retuutetiin mukulakiviä pitkin nokkakärryillä. Lokit kaartelivat kuppikakkujen ympärillä siihen malliin, että ilman telttaa ei olisi pärjätty. Koristeita ja kattaustarvikkeita tilasin luottoverkkokauppa Popupkemut.fi:stä. Mummu hoiti lapsia varmaan viikon putkeen, jotta kaikki järjestelyt saatiin tehtyä. Tehokkaasta delegoinnista huolimatta, jäi minullekin jotain puuhasteltavaa. Sukulaisten kattausta varten pyöräytin lohi-mäti moussepiirakan, maalaissalaattia ja focaccia leipää. Aikuisten juhlaruokien reseptit tulossa blogiin perästä.

Merirosvokeiju-kakku. Just sellanen mitä itelläkin oli mielessä, mutta ei vaan ehtinyt.
Nakkipiilo - elintarviketeollisuuden lahja lapsiperheille

Banaanikakku mangokreemillä hävisi nopeasti.
6-vuotias merirosvokeiju!







Liemessä? Päivittäistä vertaistukea Liemessä-Facebook ryhmässä.
Liemessä Instagramissa @liemessa

26. kesäkuuta 2015

HARMAUDESSA VAELTAA

YHTEISTYÖSSÄ HUAWEI P8
Hääkuvauspalavereissa morsiusparit totesivat aina yhteisestä suusta, että toivotaan aurinkoista säätä. Saatoin olla ainoa häävieras, joka toivoi aamun valkenevan pilvisenä tai vähintäänkin utuisena. Suora keskipäivän auringonvalo on kaikista haastavin henkilökuvauksessa, ja sitä se on myös ruokakuvauksessa. Yleisohjeena sanoisin, että kuvattavat kannattaa ohjata varjoon tasaisempaan valoon. Suora ja kova auringonvalo polttaa kuvat puhki, ja kasvojen varjot ovat niin jyrkkiä, että niitä ei pelasta kuvankäsittelylläkään. Pehmeä ja lämmin ilta-auringon valo voi toimiakin, tai takavalona siluettikuvassa. Tämä kesä on ollut siis mitä otollisinta aikaa valokuvaukselle kun aurinkokaan ei ole häiritsemässä! Viime viikonloppuna Suomenlinna hautautui sumuvaippaan, ja kävin kävelyllä Huawei P8 takataskussa. Kamerasta pystyy säätämään valotusta. Erittäin näppärä toiminto erityisesti vastavaloon kuvatessa, jolloin automaatti haluaisi säätää valotuksen liian hämäräksi.






Viikon kuvausvinkki #MakeItVisual

“Keskipäivän kirkas valo voi polttaa kuvan puhki, hakeudu siis varjoon. Toisaalta illanistujaisten kuvat voivat jäädä usein liian tummiksi. Uusimmilla puhelimilla valotusta pystyy hallitsemaan. Missä kuvassasi on mielestäsi onnistunut valotus?” Veikko Kähkönen, valokuvaaja


Neljän viikon aikana testaan Huawei P8-uutuuspuhelinta; kolme viikkoa jo takana. Kaikki tämän postauksen kuvat on otettu kyseisellä kännykällä. Huippu tyyppi ja valokuvaaja Veikko Kähkönen antaa viikottain kuvausvinkkejä Huawein #MakeItVisual-kampanjasivuilla. Minä puolestaan yritän toteuttaa Veikon vinkkien avulla blogikuvia. Osallistu myös haasteeseen ottamalla Veikon viikon kuvausvinkin mukainen kännykkäkuva, ja lataa se Instagramiin häshtägillä #MakeItVisual. Joka viikko arvotaan HuaweiP8-puhelimen onnellinen omistaja!! (arvo 499 €).  Kuvasi myös nousee kampanjasivulle. Onnea matkaan!

Tuoremakkara pasta resepti

Yleensä kesän korvalla on tullut luonnostaan kevennettyä ruokavaliota ja suosittua kevyempiä ruokalajeja. Ei tänä kesänä. Harmauden keskellä maistui tulinen tuoremakkarapasta.


Tuoremakkarapasta (4 hlö)


1 annos Mutti-soosia (katso resepti)
1 kevätsipuli
2 kuivattua chiliä
300 g tuoremakkaraa
400 g pastaa

Keittele kasaan Mutti-soosi. Kuivatut hienonnetut chilit voit lisätä heti alussa ja kuullottaa sipulin ja valkosipun kanssa. Paista tuoremakkarat erikseen kuumahkolla pannulla noin 5-10 minuuttia. Pieni kevätsipuli. Sekoita tuoremakkarat ja kevätsipuli Mutti-soosin joukkoon. Sekoita pasta kastikkeeseen. Laita villasukat jalkaan ja nauti Suomen kesästä!

Yhteistyössä Huawei P8
Liemessä? Päivittäistä vertaistukea Liemessä-Facebook ryhmässä.
Liemessä Instagramissa @liemessa

24. kesäkuuta 2015

JUHANNUSMENU GRILLISSÄ

Muutama viikko takaperin muutimme kesäksi Suomenlinnaan. Viime vuonna meillä oli ihan oikea syykin tälle jumpalle eli taloyhtiön julkisivuremontti. Tänä vuonna muutimme pakulastillisen ihan silkasta muuttamisen ilosta (heh). Nirso hoitaa koti-isän roolia ja minä matkaan aamuisin lautalla mantereelle toimistolle. Haasteellisinta on ruokahuolto, ja vielä kun minä olen nyt se pääjuhta. Kaikki pitää kantaa käsipelillä oli se sitten mantereelta tai saaren pikku-Siwasta. Pelkästään maitoa meillä kuluu 4-5 litraa päivässä.



Parasta ovat viikonloput, kun on aikaa nauttia saaren parhaista puolista eli kauniista suojaisesta pihasta ja grillauksesta. Turha jäädä odottamaan sitä Suomen kesää, vaan grilli kyllä kuumentuu aina tilaisuuden tullen. Juhannuksena korkkasimme pihan yhteisöllisen pallogrillin. Suunnittelin juhannusmenun nälkäisenä, mikä näkyi ostoslistalla jättimäisinä entrecote-pihveinä, possun ribseinä, juustokimpaleina ja pekonina. Ostoskoriin eksyi onneksi myös porkkanoita ja kevätkaalia rapsakkaa coleslawta varten. Ribseihin tuunasin jääkaapin perällä pyörineen valmiin BBQ-soosin Mutilla, punaviinillä ja aprikooseilla. Vaikka juhannus meni, niin vielä on kesää jäljellä. Pitäkää grillit ja toisenne kuumina!


BBQ - aprikoosi ribsit


2 possun ribsiä
2 dl Poppamiehen BBQ soosia
3 aprikoosia
1 tlk Mutti tomaattimurskaa
1 dl punaviiniä
2 tl hunajaa
ripaus suolaa

Pilko aprikoosit ja poista kivet. Keitä kaikkia aineksia kasaan kattilassa noin 45 minuuttia. Anna hieman jäähtyä ja surauta sauvasekoittimella tasaiseksi. Sivele ribsit bbq-kastikkeella ja anna maustua jääkaapissa yön yli. Seuraavana päivänä paista ribsejä uunivuoassa noin 4 tuntia 150 asteessa. Ota ribseihin väriä ja makua käyttämällä ne kuumassa grillissä ennen tarjoilua. Ribsit onnistuvat myös kokonaan uunissa; jatka paistamista uunin yläosassa grillivastuksen alla 200 asteessa noin 15 minuuttia. Sadepäivänä teimme ribsit uunissa, mutta grilli on kuitenkin aina grilli. Grillauksen maku on se salainen ainesosa joka saa nuolemaan sormet ribsien jäljiltä.


Coleslaw


500 g kevätkaalia
3 porkkanaa

1 dl majoneesia
1 dl ranskankermaa
2 tl sinappia
puolikkana sitruunan tai limen mehu
2 tl valkoviinietikkaa
1 tl hunajaa
suolaa
pippuria

Suikaloi kaali ja porkkanat ohuiksi suikaleiksi. Kaali menee kätsysti isolla terävällä veitselläkin. Porkkanan raastan karkeaksi raastimella. Sekoita erillisessä astiassa kastike. Sekoita kastike hyvin salaatin joukkoon ja laita jääkaappiin tekeytymään vähintään 15 minuutiksi.



Grillijuusto

alkuperäinen resepti: Onko nälkä-blogi

1 köntti Brie-juustoa (käytin Helsingin Meijeriliikkeen Linnunlaulu-valkohomejuustoa)
1 pkt pekonia
tuore rosmariinin oksa
1 tl hunajaa

Töräytä juuston päälle hieman hunajaa ja aseta päälle rosmariinin oksa. Kääri pekonisiivuihin ja paista grillissä noin 15 minuuttia. Valuvaa juustoa voi voidella leivän päälle tai syödä pihvin ja salaatin kera.








Seuraa kesäseikkailuamme Suomenlinnassa Instagramissa @liemessa :)

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...